Grönlannin mannerjäätikkö muuttaa muotoaan. Rannikoilla jään reuna pakenee kohti sisämaata huolestuttavalla vauhdilla, mutta Nasan ICESat-2-satelliitin keräämien uusien tietojen mukaan jää on samaan aikaan kasvanut Grönlannin keskellä paksuutta.
Syynä yllättävään kehitykseen on se, että ilmastonmuutos ei vain sulata jäätä vaan myös kasvattaa sademääriä, koska veden haihtuminen meristä kiihtyy. Mannerjäätikön keskiosan yllä vesi sataa lumena ja jää paksunee.
Vuosina 2003–2019 Grönlannin mannerjäätikkö on ohentunut rannikoilla (punaiset ja oranssit alueet), mutta toisaalta jää on kasvanut paksuutta sisämaassa (sininen).
Millimetriluokan tarkkaa mittausta
ICESat-2-satelliitin tekemät paksuusmittaukset ovat erittäin tarkkoja. Ne tehdään ATLAS-nimisellä mittauslaitteistolla, joka ampuu satelliitin kiertäessä maapalloa laserpulsseja kohti jäätä ja rekisteröi jäästä laitteeseen takaisin heijastuneen valon. Mittauslaite pystyy selvittämään näin jään paksuuden peräti 70 senttimetrin välein ja rekisteröi jopa niinkin pienet kuin vain neljän millimetrin erot sen paksuudessa.
Satelliitti pommittaa jäätä laserilla
ICESat-2 mittaa Grönlannin jään paksuutta laserpulsseilla, jotka osuvat jäähän 70 senttimetrin välein.
1. LASERPULSSIT POMMITTAVAT JÄÄTÄ
ATLAS-mittauslaite ampuu laservalopusseja kohti jäätä kuudesta suunnasta kerralla. Joka sekunti matkaan lähtee 10 000 pulssia, ja jokainen pulssi sisältää 300 biljoonaa fotonia.
2. JÄÄ SIROTTAA PULSSEJA
Kun laserpulssi osuu jään pintaan, fotonit siroavat eri suuntiin. Vain harva niistä heijastuu takaisin kohti sateliittia, ja ATLAS-laitteiston rekisteröimä pulssisaalis on melko laiha.
3. VIIVE KERTOO JÄÄN PAKSUUDEN
ATLAS mittaa aikaa, joka kuluu pulssin lähettämisestä fotonien paluuseen mittauslaitteistoon. Aikaerosta voidaan laskea etäisyys jään pintaan ja siten arvioida myös sen paksuus.
Useiden yhdysvaltalaisten yliopistojen tutkijoista koostuva ryhmä vertasi ICESat-2:n vuosien 2018 ja 2019 mittaustuloksia ensimmäiseen ICESat-mittaushankkeeseen vuosilta 2003–2008. Rannikon läheisyydessä jää on ohentunut jopa kuusi metriä vuodessa, mutta pidemmällä sisämaassa jääkerros on saanut jopa puoli metriä paksuutta lisää.
Sulaminen on hyvin nopeaa
Kaikkiaan Grönlannista on hävinnyt jäätä keskimäärin 200 miljardia tonnia vuodessa. Vaikka jää paksunee sisämaassa, lisäys ei pysty korvaamaan rannikoiden jäähävikkiä.
Sama ilmiö on havaittavissa Antarktiksessa. Siellä sisämaan ja rannikoiden ero on tosin pienempi, mikä voi johtua siitä, että jäähyllyt ovat hidastaneet jäätiköiden liikkeitä.
ICESat-2:n mittaustulokset antavat uutta tietoa mekanismeista, jotka ohjaavat jäätiköiden kehitystä ilmaston lämmetessä. Ne voivat auttaa ennustamaan, kuinka paljon merien pinta kohoaa tulevina vuosina.