Parhaillaan YK:n jäsenmaat kokoustavat Egyptissä Punaisenmeren rannalla sijaitsevassa Sharm el-Sheikhissä. COP27-ilmastokokouksen tavoitteena on sopia keinoista, joilla hillitään maapallon lämpenemistä.
Ilmasto on poliittisesti kuuma kysymys. YK:n mukaan työ kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi etenee liian hitaasti, ja useiden selvitysten perusteella voidaan jo olettaa, että maapallon keskilämpötilaa ei voida estää nousemasta vuosisadan loppuun mennessä enemmän kuin 1,5 astetta, joka on Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu raja.
Viime vuosina sään ääri-ilmiöt ovat havahduttaneet huomaamaan ilmastonmuutoksen riskejä. Esimerkiksi Euroopassa kesä 2022 oli lämpimin vuoteen 1880 ulottuvan mittaushistorian aikana.
YK:n pääsihteeri: "Olemme matkalla ilmastohelvettiin."
YK:n pääsihteeri António Guterres ei kierrellyt eikä kaarrellut avatessaan COP27-ilmastokouksen.
"Olemme matkalla ilmastohelvettiin, ja jalka on yhä kaasupolkimella", totesi Portugalin entinen pääministeri.
Kahden seuraavan viikon aikana YK:n 193 jäsenmaan kokouksessa puidaan keinoja, joilla ilmastokriisi voidaan vielä välttää. Uhkia ja mahdollisuuksia on paljon.
Pitkällä käsiteltävien asioiden listalla on muun muassa ilmastokompensaatio, jonka keskeisiä kysymyksiä on se, pitääkö rikkaiden maiden hyvittää rahallisesti köyhille maille aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjä.
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ja Copernicus-ilmastonmuutospalvelun (C3S) tuoreessa raportissa todetaan, että Eurooppa on lämmennyt viimeisten 30 vuoden aikana kaksi kertaa globaalia keskiarvoa enemmän.
"Eurooppa esittää livenä lämpenevää maailmaa ja muistuttaa meitä siitä, etteivät edes hyvin varautuneet yhteiskunnat ole turvassa sään ääri-ilmiöiden vaikutuksilta", toteaa WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas tiedotteessa.
Puoli miljoonaa kärsijää
Raportin mukaan Euroopan keskilämpötila nousi selvästi vuosien 1991 ja 2021 välillä. Keskimääräinen muutosnopeus oli noin 0,5 astetta vuosikymmenessä.
Vertailukohtana voidaan käyttää YK:n ilmastopaneelin ilmoittamaa globaalia lämpenemistä. Se on edennyt kymmenessä vuodessa keskimäärin 0,2 astetta.
Heinäkuussa 2022 Britannian ilmatieteen laitos, Met Office, antoi maan historian ensimmäisen punaisen varoituksen, kun lämpötilan ennustettiin nousevan 40 asteeseen. Lontoossa Thamesin ylittävä Hammersmithin riippusilta käärittiin folioon ja lentokenttien kiitoteitä suljettiin lämpövaurioiden ehkäisemiseksi.
Lämpenemisen seuraukset ovat vakavia, vaikka Euroopalla on hyvät – etenkin taloudelliset – mahdollisuudet torjua vaaroja esimerkiksi kehittämällä varoitusjärjestelmiä, joita tarvitaan ainakin tulvien ja maastopalojen varalta.
Raportin laatijat arvioivat, että sään ääri-ilmiöistä kärsi pelkästään vuonna 2021 yli puoli miljoonaa eurooppalaista. Lisäksi ne vaativat satoja kuolonuhreja. Yleisimpiä rajuja sääilmiöitä olivat tulvat ja myrskyt. Niiden osuus oli noin 84 prosenttia.
Eurooppa avainasemassa
Raportti antaa kuitenkin myös uutta toivoa. Osa Euroopan maista on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Euroopan unionin päästömäärä pieneni 31 prosenttia vuosina 1990–2020, ja tämän vuosikymmenen tavoitteena on vähintään 55 prosentin vähennys verrattuna vuoteen 1990.
Ilmastonmuutos: 3 asteen lämpeneminen tekee helleaalloista uuden normaalin
Lue myös:
Eurooppa on myös edelläkävijöitä varoitusjärjestelmien käyttöönotossa. Noin 75 prosenttia asukkaista on niiden piirissä. On kuitenkin olemassa riski, että Euroopassa tuudittaudutaan väärään turvallisuudentunteeseen.
"Alueella pitää jatkaa hyvään vauhtiin päässyttä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kunnianhimoisemmin. Eurooppa voi olla avainasemassa, kun pyritään toteuttamaan hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaan", selittää Petteri Taalas.