Vuonna 2017 Kimberly Nicholas Lundin yliopistosta ja maantieteilijä Seth Wynes vertailivat 148:aa tutkimusta, joissa käsiteltiin sitä, miten jokainen voi pienentää kasvihuonekaasupäästöjään esimerkiksi kierrätyksellä ja lihattomilla päivillä. He totesivat, että monet yleisesti käytössä olevista keinoista ovat täysin tehottomia.
Esimerkiksi jätteiden tarkka lajittelu ja kierrättäminen pienentää hiilidioksidipäästöjä vain noin 0,2 tonnia vuodessa. Jos oikeasti haluat auttaa ilmastoa, sinun on muutettava elintapojasi ja tottumuksiasi huomattavasti enemmän.
Luovu lihasta
Leikkaus vuodessa: 0,8 tonnia CO2:ta
Tuotantoeläimille siipikarjasta sikoihin ja nautoihin pitää panna paljon painoa ilmaston kehitystä koskevissa ennusteissa. Luonnontilaiseen ympäristöön, kuten metsiin ja soihin, verrattuna pellot ja laitumet ovat huonompia ilmakehän hiilidioksidin varastoja.
Lisäksi kaikki märehtijät, joihin naudat, lampaat ja vuohet kuuluvat, päästävät ilmaan paljon ruoansulatuksessa syntyvää metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Lihan, maidon ja munien käsittely, säilytys, jalostus ja kuljetus kuluttavat energiaa ja aiheuttavat päästöjä.
ÄÄNESTÄ: Lihalle uusi hinta?
Saksassa Münchenin teknisen yliopiston tutkijat ovat laskeneet, että lihan pitäisi yleisesti ottaen olla 146 prosenttia nykyistä kalliimpaa, jos lihantuotannon ilmastovaikutukset laskettaisiin mukaan lihan hintaan. Se tarkoittaa, että naudan jauhelihan (rasvaa 15 %) kilohinta olisi nykyisen vajaan 10,00 euron sijaan noin 25,00 euroa.
Lihansyöjän vuotuinen hiilidioksidikuorma on laskettu 0,8 tonnia suuremmaksi kuin vegaanin eli henkilön, joka ei nauti mitään eläinkunnasta peräisin olevaa ravintoa eikä käytä muitakaan eläinperäisiä tuotteita.
Vaikka metaania tuottavat myös luonnonvaraiset märehtijät, kuten hirvi- ja kirahvieläimet, niiden kantojen supistuminen ei korvaa karjatalouden päästöjä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tiloilla on tätä nykyä kolme kertaa niin paljon nautoja kuin Pohjois-Amerikassa oli biisoneita ennen ihmisen saapumista sinne.
Pysy maan pinnalla
Leikkaus vuodessa: 1,6 tonnia CO2:ta
Lentokone käyttää maaöljyyn perustuvaa polttoainetta ja tuottaa siten hiilidioksidia. Kasvavan matkailun takia kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat kaksinkertaistuneet 25 vuoden aikana teknisestä kehityksestä huolimatta.
Laskelmien mukaan voi henkilökohtaisesti välttää 1,6 tonnin hiilidioksidipäästöt, kun jättää tekemättä kaksi mannertenvälistä lentoa.
Polttoaineen CO2 ei ole ainoa ilmailun ilmastosynti. Myös lentokoneiden tiivistymisvanaksi kutsutuilla pilvillä, jotka sisältävät vesihöyryä ja jääkiteitä, on vaikutusta.
Juovat heijastavat maapallolta avaruuteen suuntautuvaa lämpösäteilyä takaisin ja edistävät näin planeetan keskilämpötilan nousua ja sitä kautta ilmastonmuutosta.
Tiivistymisvanat palauttavat lämpöä
Suihkukoneet jättävät vesihöyry- ja jääkidejuovia, jotka heijastavat sekä auringonvaloa että maapallolta avaruuteen poistuvaa lämpösäteilyä. Kokonaisvaikutus on lämmittävä.
Päivisin tiivistymisvanat heijastavat valoa, mikä viilentää Maata jossain määrin.
Juovat heijastavat lämpösäteilyä takaisin Maahan vuorokauden ympäri.
Hylkää auto
Leikkaus vuodessa: 2,4 tonnia CO2:ta
Autottomuudella voi pienentää vuotuisia CO2-päästöjään 2,4 tonnia. Saldo riippuu kuitenkin siitä, millä yksityisautoilu korvataan.
Pyöräilijä saa miinustaa koko potin, mutta julkisiin liikennevälineisiin siirtyvä vähentää kuormitustaan 25–75 prosenttia.
Kun akut ladataan uusiutuvilla energianlähteillä, sähköauton CO2-päästöt putoavat noin puoleen, mutta sataprosenttisesti CO2-neutraalia siitä tuskin saadaan koskaan.
Myös sähköauto tuottaa paljon CO2:ta
Sähköauton osto on kyseenalainen ilmastoteko, sillä auton ja sen akkujen valmistus aiheuttaa paljon CO2-päästöjä. Jos akustoa ei ladata vihreällä sähköllä, ilmastotase jää huonoksi.
Akkujen valmistus
Valmistus, ylläpito jne.
Sähkön- ja bensiinintuotanto
Moottorin päästöt
Käytä ehkäisyä
Leikkaus vuodessa: 58,6 tonnia CO2:ta
Ilmakehään vapautuu hiilidioksidia selvästi eniten ihmisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi Qatarissa varttuvan lapsen on laskettu aiheuttavan 80 vuoden ikään mennessä peräti 3 000 tonnin CO2-päästöt, jos tätä menoa jatkuu.
Länsimaissa jokainen syntymätön lapsi tarkoittaa yhtä suurkuluttajaa vähemmän, ja vaikutus kertautuu sukupolvien ketjussa.
Loppusumma on laskujen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa 5,7 kertaa se kasvihuonekaasujen määrä, josta vanhempana on itse vastuussa.
Kaikkiaan yksi lapsi vähemmän perheessä johtaa keskimäärin 58,6 tonnin CO2-päästöleikkaukseen vuodessa. Pohjoismaissa luku on hieman pienempi uusiutuvien energianlähteiden vuoksi.
Esimerkiksi vuonna 1996 Tanskan CO2-päästöt olivat 14,29 tonnia asukasta kohti, mutta 2017 ne olivat pienentyneet 5,86 tonniin.
Rikkaat maat kiihdyttävät ilmastonmuutosta
Suurin osa ilmastoa muuttavista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rikkaissa maissa, mutta myös monet nopeasti kehittyvät maat, kuten Kiina, ovat nousseet melkein samalle vuositasolle asukasta kohti.
USA
CO2-päästöt ovat suuria, niiden määrä on pienentynyt 20 prosenttia 1990-luvulta.
Norden
CO2-päästötaso on vielä kolme kertaa niin korkea kuin vuoden 2050 tavoite 2,1 t/v.
Kina
Vuotuiset CO2-päästöt asukasta kohti ovat kasvaneet 250 prosenttia 30 vuodessa.