Shutterstock
Ilmasto
Ilmastonmuutos

Arktis sulaa pelättyä paljon nopeammin

Lämpötila kohoaa arktisilla alueilla selvästi oletettua nopeammin. Nousu on niin nopeaa, että merialueet voivat olla kesäisiin jäättömiä jo vuonna 2035. Yhä on silti toivoa, jos maailman maat vain puhaltavat yhteen hiileen.

Julkaistu 06.09.20
Teksti: Soeren Hoegh Ipland

Pohjoisen jäämeren pinnan lämpötila kohoaa paljon nopeammin kuin nykyisissä ilmastomalleissa ennustetaan.

Tähän tulokseen tultiin tutkimuksessa, jonka kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi tieteellisessä Nature-aikakauslehdessä

Tarkastelemalla Pohjoisen jäämeren pinnasta tehtyjä lämpötilanmittauksia vuodesta 1979 tähän päivään asti tutkijat saivat selville, että lämpötila oli kohonnut yhdellä asteella jokaista kymmentä vuotta kohti. Joillain seuduilla tilanne oli vielä tätä pahempi: Barentsinmerellä ja Huippuvuorten ympäristössä lämpötila oli kohonnut 1,5 astetta vuosikymmentä kohden.

Näin korkeat luvut eivät sovi yhteen optimististen ilmastohahmotelmien kanssa. Ne käyvät yksiin vain pahimpien skenaarioiden kanssa. Pahin mahdollinen skenaario, RCP 8.5, joka tunnetaan myös "business as usual -skenaariona" ja jossa ilmaston vuoksi ei ponnistella nykyistä enempää, johtaa siihen, että maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 4,3 astetta.

YK:n ilmastoskenaariot

YK:n ilmastopaneeli on kehittänyt useita ilmaston kehitystä kuvaavia malleja, jotka perustuvat erilaisiin näkemyksiin maailman ilmaston kehityksestä vuosina 2006-2100. Niissä ilmastolle voi käydä hyvin tai hyvin huonosti.

Parhaimmassa tapauksessa eli niin sanotussa RCP 2.6 -mallissa maapallon keskilämpötila kohoaa vuosisadan loppuun mennessä noin 2 astetta siitä, mitä se oli ennen teollistumisen aikakautta.

Optimistinen skenaario vastaa Pariisin sopimuksen tavoitteita, ja jos se toteutuu, pohjoinen merijää jatkaa sulamista vuosisadan puoliväliin, jolloin se saattaa hitaasti alkaa palautua entiselleen, vaikka tästä eivät tutkijat annakaan mitään takeita.

Arktiset kesäjäät ovat vaarassa

Kesän alussa satelliittimittaus osoitti, että Pohjoisen jäämeren jääpeite oli historiallisen ohut. Sen jälkeen, kun jäiden määrää alettiin tarkkailla satelliiteilla vuonna 1979, jäätä ei ole itse asiassa ollut kesällä koskaan näin vähän.

Kun murskaava mittaustulos yhdistetään pessimistisimpään skenaarioon, arktisen merijään kohtalo vaikuttaa huonolta.

Näyttää siltä, että ajat, jolloin arktisilla merialueilla ei enää ole kesäisin lainkaan jäätä, koittavat jo ennen vuotta 2035.

Näin voimme pelastaa pohjoisen merijään

Merijään pelastamiseksi on vain yksi keino, ja se on pienentää maailman hiilidioksidipäästöjä niin paljon, että maapallon lämpötilannousu pysyy kohtuullisella tasolla.

Vuonna 2015 solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa sopijaosapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että maailman keskilämpötilan nousu olisi pidettävä alle 2 asteessa vuoteen 2100 mennessä verrattuna 1800-luvun lopun teollistumista edeltävään tasoon.

Best case -skenaario:

  • Pariisin ilmastosopimuksessa todetaan, että keskilämpötila saa nousta enintään 2 astetta. Arktinen merijää sulaa vuosisadan puoliväliin asti, minkä jälkeen sen määrä saattaa alkaa hieman kasvaa.
  • Jos sulaminen saadaan pysäytettyä vuoden 2050 tienoille mennessä, Auringon valosta ison osan avaruuteen heijastava jää voi auttaa pitämään maapallon keskilämpötilan alhaalla. Lisäksi arktisen alueen asukkaat voivat jäädä nykyisille elinalueilleen ja alueen eläimistö, kuten jääkarhut, tunturipöllöt ja mursut, säilyvät.
  • Best case -skenaario on epätodennäköinen. Sen todennäköisyydestä on erilaisia näkemyksiä, mutta joidenkin mukaan todennäköisyys on vain noin 5 prosenttia. Jos siihen kuitenkin päästään, maailman talouden pitäisi jo hyvin pian perustua uusiutuvaan energiaan ja pitäisi myös keskittää runsaasti varoja sellaiseen tekniikkaan ja menetelmiin, joilla hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä, jotta päästöjen määrä tavallaan jäisi alle nollan.

Worst case -skenaario:

  • Arkisten alueiden lämpötila jatkaa kohoamista nykytahtiin. Pohjoinen merijää sulaa kokonaan kesäksi jo ennen vuotta 2035, eikä sitä enää synny sen jälkeen.
  • Jos Pohjoisesta jäämerestä tulee kesäisin jäätön, maailman keskilämpötilan kohoaminen kiihtyy, koska vesi imee lämpöä eikä heijasta sitä avaruuteen. Kuivia ja kuumia jaksoja koetaan eri puolilla maailmaa yhä enemmän, mutta toisaalta esiintyy myös hyvin kylmiä talvia, koska lämmin ilma työntää napa-alueen suihkuvirtauksia etelämmäs.
  • Useiden tutkijoiden mukaan skenaarion todennäköisyys on alle 10 prosenttia. Vaikka uudet tutkimukset osoittavat lämpötilannousun olleen odotettua nopeampaa, yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että worst case -skenaario on suhteellisen epätodennäköinen. Todellinen tapahtumien kulku asettunee jonnekin ääripäiden väliin, mutta sitäkin varten on toimittava. Nyt heti.