Antarktis sulaa: Merijää kutistui ennätyspieneksi
Antarktis on pitkään pannut kampoihin ilmaston lämpenemiselle, mutta nyt jääjättiläinenkin alkaa horjua. Mannerta ympäröivä merijääalue on huvennut kaikkien aikojen pienimmäksi.
Pingviineillä on nyt noin 500 000 neliökilometriä vähemmän seisoskelupinta-alaa kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lukema on uusi pohjakosketus.
Nasan valvontasatelliiteilla ei ollut tässä kuussa hyviä uutisia: Antarktista ympäröivä merijää kutistui vuoden 2017 ensimmäisten kuukausien aikana vuoteen 1979 yltävän mittaushistorian pienimmäksi.
- helmikuuta 2017 Antarktiksen ympärillä oli vain 2,2 miljoonaa neliökilometriä merijäätä, kun sitä oli viime vuonna samaan aikaan 2,7 miljoonaa neliökilometriä.
Antarktinen merijää oli vuoden 2017 alkukuukausina (turkoosi käyrä) pienempi kuin aiempana ennätysvuonna 1997 (vihreä käyrä). Merijään mediaanilaajuus vuosina 1981–2010 näkyy kaaviossa harmaana käyränä. Lähde: NSIDC (Yhdysvaltain lumi- ja jäätietokeskus).
Etelämantereesta on tullut epävakaa
Sulaminen huolestuttaa tutkijoita, jotka ovat jo pitkään tienneet, että arktinen merijää kutistuu nopeasti, mutta eteläisiä jäitä koskevat tiedot ovat pitkään olleet epäjohdonmukaisia.
Siellä sulaminen ja jäätyminen ovat vaihdelleet epäsäännöllisesti vuosikymmenten ajan, ja joinakin vuosina – esimerkiksi vuonna 2012 – jäätilanne on vaikuttanut jopa hyvältä.
Hyville uutisille tuli nyt kuitenkin loppu.
”[Uudet luvut] ovat merkki siitä, että Etelämanner on muuttunut korkeampien lämpötilojen vuoksi epävakaaksi”, sanoo meteorologi ja ilmastoasiantuntija Jesper Theilgaard uutistoimisto Ritzaulle.
Dominoilmiö uhkaa jäämassoja – ja planeettaa
Sulamisen seuraukset näkyvät ja tuntuvat.
Etelämannerta ympäröivästä merijäästä uhkaa irrota suuria jäälauttoja – niin tapahtuu parhaillaan – ja se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa jättimäisten merijääalueiden murtumista ja katoamista.
Länsi-Antarktiksen edustan merijäästä on parhaillaan irtoamassa Balin saaren kokoinen jäälautta.
Merijään häviäminen saa meriveden lämpötilan nousuun, koska sula vesi imee itseensä enemmän lämpöä kuin jää. Samalla kuivalla maalla sijaitsevien jäätiköiden häviäminen vie mennessään jään tarjoaman eristekerroksen.
Ilmiöiden yhteisvaikutus voi olla katastrofaalinen. Jos mannerjäät alkavat sulaa, merenpinnat nousevat merkittävästi. Myös ilmakehä lämpenee entisestään, kun jään alta paljastunut maa pääsee varaamaan itseensä lämpöä.