Sää menee sekaisin, ekosysteemit romahtavat, ja kaupungit ja maa-alueet autioituvat ja kriisi ruokkii kohtalokkaita konflikteja.
Tällaisesta skenaariosta varoittaa 14 000 tutkijaa raportissa, jossa on arvioitu Maan tilaa 31 tunnusluvulla.
18 tunnusluvun suhteen tilanne on pahempi kuin silloin, kun tutkijat kaksi vuotta sitten julistivat ilmastohätätilan.
Raportti latelee tällaisia ennätyslukemia:
- Maailman lämpötila – Viimeiset viisi vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.
- Kasvihuonekaasut – Ilmakehän hiilidioksidi-, metaani ja typpioksidipitoisuus ei ole koskaan ollut näin korkea. Hiilidioksidin määrä nousi huhtikuussa 2021 ennätykselliseen 416 miljoonasosaan.
- Meriveden lämpötila – 2000-luvun puolivälistä meriveden lämpötila on kohonnut jyrkästi ja meret ovat happamoituneet, mikä muun muassa tappaa koralliriuttoja, joihin 500 miljoonan ihmisen elinkeino perustuu.
- Jäätiköt – Grönlannissa ja Länsi-Antarktiksessa jään määrä on pienempi kuin koskaan mittaushistorian aikana, ja jäätiköt sulavat 31 prosenttia nopeammin kuin 15 vuotta sitten.
Antarktiksen sulaminen tuo tulvia Pohjolaan
Jäätikön massa vetää merta kohti Antarktista
Länsi-Antarktiksen jäätikkö vetää ympäröivän meren vesimassoja kohti itseään. Mitä suurempi jäätikön massa on, sitä suurempi on sen vetovoima.
Jään sulaminen vähentää vetovoimaa
Kun ilmasto lämpenee, Antarktiksen jäät sulavat. Kun jäätikön massa pienenee, myös sen kyky vetää merivettä itseään kohti heikkenee.
Merivesi valuu pohjoiseen ja tuo tulvia
Kun Länsi-Antarktiksen jäämassa vähenee ja vetovoima heikkenee, vesimassat kulkeutuvat pohjoiseen ja tulvivat Pohjois-Atlantin rannikoilla.
Tutkijoiden mukaan näemme jo ilmastonmuutoksen seuraukset jyrkkänä tulvien määrän kasvuna Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Euroopassa, Australian ja Yhdysvaltojen helleaaltoina ja metsäpaloina sekä Afrikan ja läntisen Tyynenmeren pyörre- ja hirmumyrskyinä.
Jos kehitys jatkuu, elämän säilyminen Maassa on vaakalaudalla, tutkijat varoittavat.
Ilmastokriisi vaatii välitöntä toimintaa
Useassa kohdassa tutkijat arvioivat, että tilanne on jo sillä tasolla, johon ei voi enää vaikuttaa. Esimerkiksi Amazonin sademetsä ei enää kykene sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä toistuvien metsäpalojen vuoksi.
Synkät näkymät toteutuvat, jos maapallon väestö jatkaa käyttäytymistään entiseen malliin.
Tutkijoiden mukaan on silti aikaa kääntää kurssia, jos käytetään koronapandemian jälkimaininkeja ja saadaan koko maailman ihmisten käytös muuttumaan.
Artikkeli ehdottaa kolmea toimea heti:
- Maailmanlaajuisia maksuja hiilidioksidipäästöistä.
- Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja lopulta niistä luopumista.
- Laajojen hiilidioksidia sitovien metsä- ja luonnonalueiden rauhoittamista ja suojelua.
Pilvien haihtuminen kuumentaa tropiikkia
Pilven huippu heijastaa lämpöä avaruuteen
Nykyisellään tropiikissa pilvien yläosa on kylmä, koska ne heijastavat Auringon lämpösäteilyn takaisin avaruuteen. Yläosan kylmyys luo pilveen kiertoliikkeen, joka nostaa merivedestä uutta vesihöyryä ja ylläpitää pilveä.
Hiilidioksidi sotkee pilvien kiertoliikkeen
Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee, pilvistä heijastuu entistä vähemmän lämpösäteilyä ja uuden pilven synty hidastuu. Kun pitoisuus on 1 200 ppm (hiukkasta miljoonaa ilmamolekyyliä kohti), pilvi pysyy juuri ja juuri koossa.
Pilvipeite hajoaa, ja lämpötila nousee
Kun hiilidioksidipitoisuus on 1 300 ppm, pilvien yläosa ei enää pysy viileänä. Pilvikerros hajoaa kumpupilviksi, ja lämpösäteily pääsee merenpintaan. Merien lämpeneminen voi nostaa maapallon lämpötilaa jopa kahdeksan astetta.
Joissakin asioissa – kuten aurinko- ja tuulienergian käytössä, jotka kasvoivat 57 prosenttia 2018–2021 ja kasvipohjaisen ravinnon markkinoissa – maapallo on menossa parempaan suuntaan, mutta tutkijoiden mukaan maapallon selviäminen riippuu siitä, että valtaosa tunnusluvuista kohenee.
Arvio on julkaistu tieteellisessä BioScience-aikakauslehdessä, ja se on päivitys vastaavasta artikkelista vuodelta 2019.
Lämpötilan nousu on pysäytettävä
Jotta maapallolla olisi mahdollisuus, tutkijat kehottavat päättäjiä käymään ongelmaan kiinni sen alkulähteellä ja jarruttamaan maapallon resurssien liikakäyttöä.
Jos se onnistuu, on paljon mahdollisempaa pitää maapallon keskilämpötilan nousu kahdessa asteessa, joka aiemmin on kansainvälisesti todettu rajaksi, jolla totaalinen ilmastokatastrofi voidaan välttää.
Jos lämpötilan nousu ei ylitä kahta astetta, vältymme siltä, että
- 54 prosenttia meri- ja maaeläimistä kuolee sukupuuttoon
- yli 15 prosenttia maapallon ikiroudasta sulaa, jolloin vapautuu valtavasti metaania ja hiilidioksidia
- noin 400 miljoonaa ihmistä kärsii veden puutteesta.
34 maata, muun muassa valtaosa Euroopan maista sekä Uusi-Seelanti, Japani ja Kanada, on vastannut tutkijoiden vetoomukseen myöntämällä, että maapallo on ilmastokriisissä.
Kriisin todellinen laajuus esiteltiin YK:n ilmastopaneelin noin 4 000 sivua pitkässä ilmastoraportissa, jossa esitettiin arvio lämpötilojen kohoamisvauhdista vuoteen 2100 mennessä.
Viimeisten reilun 150 vuoden ajan lämpötila on kohonnut noin 1,09 astetta, mutta nousun odotetaan kiihtyvän.
Tutkijat arvioivat, että seuraavan 20 vuoden aikana saavutetaan 1,5 asteen nousu. Vuoden 2100 tienoilla lämpötila on noussut jo noin kolme astetta, jos tieteen neuvoja ei kuunnella.