Hellevaroitus: Kesä voi olla ennätyskuuma
Tyynenmeren El Niño -sääilmiö voi tuoda tänä kesänä ennätyshelteitä ja kovaa kuivuutta eri puolille maailmaa.
Vähäiset sateet ja korkeat lämpötilat johtivat siihen, että suuri osa Euroopasta kärsi kesällä 2022 kuivuudesta.
Kesä 2022 oli suuressa osaa Eurooppaa rutikuiva ja läkähdyttävän kuuma. Lämpötilat hipoivat monin paikoin ennätyslukemia.
Helteiden ja äärimmäisen vähäisten sademäärien yhdistelmä toi Eurooppaan kuivuuden, joka oli pahin vuosisatoihin. Nyt näyttää siltä, että kesästä 2023 tulee monissa Euroopan maissa vieläkin kuumempi.
Näin varoittavat Euroopan ilmastoseurantapalvelu Copernicus ja Yhdysvaltojen sääpalvelu NOAA. Molempien sääpalvelujen tutkijat ennakoivat maailmanlaajuista sään käännettä, joka voi saada lämpötilat kovaan nousuun. Tutkijoiden varoituksita kirjoittaa muun muassa norjalaislehti Aftenposten.
Helteisiin ja kuumuuteen on syynä El Niñoksi kutsuttu sääilmiö, joka toistuu Tyynenmeren eteläosissa vaihtelevissa jaksoissa, yleensä 2-7 vuoden välein. El Niño on espanjaa ja tarkoittaa poikalasta tai Jeesus-lasta. Nimi juontuu siitä, että ilmiö on usein voimakkaimmillaan joulun tienoilla.
El Niño -vuosina lämpötila nousee useita asteita normaalia korkeammaksi laajoilla alueella Etelä-Amerikan länsirannikon edustalla. Lämmönnousu sekoittaa sään monissa maailmankolkissa.
Monena viime vuonna Tyynenmeren trooppisten osien pintavedet ovat olleet suhteellisen viileitä, mutta nyt tutkijoiden ilmastomallit viittaavat siihen, että uusi El Niño -kausi on alkamassa ja kiihtyy lähikuukausien aikana.
Monien ennusteiden mukaan tulossa on jopa niin sanottu super-El Niño. Se tarkoittaisi, että Tyynenmeren keski- ja itäosissa pintavedet olisivat 3–4 astetta normaalia lämpimämpiä.
Yhtä rajua El Niñoa ei ole koettu sitten vuoden 1998. Jos seuraukset ovat tällä kertaa yhtä kovat kuin silloin, koko maapallon keskilämpötila voi pompata ennätyslukemiin.
Tanskan kansallisen ilmastotutkimuskeskuksen professori Eigil Kaas varoittaa, että ilmastonmuutoksen jarruttamisessa mennään takapakkia.
”Jos käy samalla tavalla kuin vuoden 1998 El Niñossa, on todennäköistä, että maapallon keskilämpötila väliaikaisesti ylittää Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 asteen rajan.”
Kaas korostaa sitä, että ennusteet perustuvat laskennallisiin todennäköisyyksiin ja nykytiedon pohjalta on vaikeaa tehdä pitkälle tulevaisuuteen meneviä päätelmiä.
Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että jos El Niño iskee tänä vuonna, se nostaa lämpötiloja todella rajusti.
”Normaalia korkeampia lämpötiloja voi esiintyä tropiikissa valtavan laajoilla maa-alueilla, erityisesti Tyynellämerellä mutta myös suuressa osassa Välimeren aluetta ja Etelä-Euroopassa.”
Vaikka El Niño voi käynnistää itseään voimistavan ketjureaktion, joka vaikuttaa koko maapallon ilmastoon, seuraukset Pohjoismaissa näyttäisivät jäävän muuta maailmaa lievemmiksi.
”Täällä lämpötilaa pysyy lähempänä normaalilukemia, mutta on mahdollista, että lämpötila täälläkin nousee 10–20 viime vuoden keskiarvoa korkeammiksi” Kaas arvelee.
Kaasin mukaan ennuste El Niño -ilmiöstä herättää monissa tutkijoissa huolta muun muassa siksi, että viime vuosina Tyynenmeren pintalämpötila on ollut poikkeuksellisen alhainen.
Tavallista viileämmästä merivedestä huolimatta viime vuosina on koettu lämpöennätyksiä. Siksi tutkijoita pelottaa, millaiseksi sää äityy, jos merivesi El Niñon takia lämpenee rajusti.
”Lämmin allas” leviää
Miksi sitten muutaman asteen lämpeneminen Tyynenmeren trooppisissa osissa on niin vaarallista maapallolla ilmastolle?
Normaalisti Etelä-Amerikasta puhaltavat säännölliset pasaatituulet Tyynenmeren yli Indonesiaan ja Australiaan.
Pasaatituulet synnyttävät merivirran, joka vie auringon lämmittämää pintavettä kohti länttä. Merivirran päähän Pohjois-Australian ja Indonesian ympärille muodostuu suhteellisen paksu lämpimän pintaveden kerros. Ilmastotutkijat käyttävät siitä nimitystä lämmin allas. Itä-Tyynellämerellä taas nousee syvältä pintaan viileää vettä.
Kun El Niño käynnistyy, tuulet puhaltavatkin lännestä itään. Poikkeuksellinen tuulensuunta pysäyttää idästä tulevan merivirran, ja Länsi-Tyynenmeren lämmin allas hajoaa.
Itään puhaltavat tuulet levittää lämpimän altaan veden paljon normaalia suuremmalle alueelle.
Kun lämmin pintavesi leviää valtavalle alueelle, ilmakehässä käynnistyy itseään vahvistavia reaktioita, joiden seuraukset tuntuvat suuressa osassa maailmaa. Niin kuivuuden kuin rankkasateiden riski kasvaa etenkin Tyynenmeren ympäristössä. Tuloksena on myös maapallon keskilämpötilan nousu ainakin väliaikaisesti.