Pelko voi aiheuttaa kuoleman. Vuonna 2009 yhdysvaltalainen mies sai elinkautisen vankeustuomion, kun hän oli säikäyttänyt 79-vuotiaan naisen kuoliaaksi.
Vanha nainen oli pelästynyt taloonsa tunkeutunutta vierasta miestä niin, että hän oli saanut sydänkohtauksen ja menehtynyt.
Vaaratilanteessa ihmisen elimistössä syntyy stressivaste eli niin kutsuttu taistele tai pakene -reaktio. Tällainen akuutti stressitila lisää usein elimistön suorituskykyä.
Sympaattinen hermosto aktivoituu ja antaa lisämunuaisille käskyn erittää stressihormoneja adrenaliinia ja noradrenaliinia.
Ne kulkeutuvat verenkierron mukana eri puolille elimistöä ja muun muassa kasvattavat sydämen lyöntitiheyttä ja hengitystaajuutta.
Aivot nostavat ja laskevat pelkotasoa
Kun aistitaan mahdollinen uhka, aivojen mantelitumakkeet saavat aikaan vaistomaisen pelon. Tajunta keskittyy vaaraan ja voimistaa pelkoa, mutta järki päättää lopulta, onko kyse todellisesta vaarasta.
Uhka aktivoi mantelitumakkeet
Kun aistit havaitsevat mahdollisen vaaran, hermoimpulssit kulkevat mantelitumakkeisiin, jotka käsittelevät kielteisiä tunteita. Jos mantelitumakkeet pitävät vaaraa todellisena, ne kiihdyttävät stressihormonituotantoa.
Tajunta suuntautuu uhkatekijään
Otsalohkojen aivokuoren alue ACC suuntaa huomion kaikkein olennaisimpaan. Osa keskittyy vaaroihin ja lähettää viestejä mantelitumakkeille. Nämä alkavat voimistaa pelon tunnetta.
Järki pitää pelon kurissa
Otsalohkojen etu- ja alaosan alue vmPFC säätelee itsehillintää ja rationaalista päätöksentekoa. Jos osa pitää vaaraa pienenä, se kehottaa mantelitumakkeita muuttamaan toimintaansa, jotta pelko alkaisi lievittyä.
Verenkierto ruoansulatuselimistössä hidastuu, ja verta vapautuu lihasten käyttöön. Samalla aineenvaihdunta hajottaa glukoosia ja rasvaa, jotta lihakset saavat energiaa yltääkseen maksimaaliseen suoritukseen.
Vaikka stressivaste onkin vaaratilanteessa usein tarpeen, se on samalla erittäin suuri rasite elimistölle, ja joskus jopa liian suuri.
Sydän reagoi suureen adrenaliinimäärään erityisen voimakkaasti, jolloin sen toiminta voi häiriintyä. Jos sydän ei kykene pumppaamaan verta tehokkaasti eri puolille kehoa, sydänperäisen kuoleman riski kasvaa.