Väite 1: ”Stressi aiheuttaa harmaita hiuksia”
Stressaantuneet kantasolut saavat hiukset vaihtamaan väriä.
Tutkijat ovat aiemmin pitäneet varmana sitä, että äkillisen hiusten harmaantumisen syy piilee vain geeneissä.
Nyt Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että stressillä voi olla oma osuutensa asiaan.
Stressaantuneen hermostossa vapautuu noradrenaliini-nimistä viestiainetta, joka kiihottaa tiettyjen karvatupissa olevien kantasolujen toimintaa.
Solut tuottavat melaniinia eli väriainetta, joka antaa yleensä hiuksille värin, ja noradrenaliini heikentää solujen toimintaa ja saa ne siirtymään muualle, jolloin kasvavista hiuksista tulee harmaita tai valkoisia.
Väri voi palautua ennalleen, jos stressi poistuu.
VÄITE ON: TOTTA
Väite 2: ”Kaljut miehet uhkuvat testosteronia”
Testosteroni sitoutuu pään karvatupen soluihin.
Kun miehille tyypillisiä hormoneja eli testosteronia ja dihydrotestosteronia sitoutuu karvatuppiin, karvanystyt voivat surkastua, jolloin karvatupen yhteys verenkiertoon katkeaa ja karva lakkaa kasvamasta.
Tämä voi aiheuttaa kaljuuntumista. Silti kaljuuntumisen ja korkean testosteronitason välillä ei ole löydetty miehiltä tilastollista yhteyttä.
Syy ei siis piile epätavallisen suuressa testosteronimäärässä vaan pikemminkn karvatuppien herkkyydessä testosteronille.
Toisaalta on havaittu, että korkea testosteronitaso voi aiheuttaa naisilla kaljuuntumista.
VÄITE ON: TARUA
Väite 3: ”Blondit eivät ole ruudinkeksijöitä”
Hiusten värin ja älykkyysosamäärän välillä ei ole tilastollisesti merkittävää yhteyttä.
Vaaleahiuksisista naisista kerrotaan usein vitsejä, joissa heidän älykkyysosamääränsä asetetaan kyseenalaiseksi. Tiede on kuitenkin tässä blondien puolella.
Vuonna 2014 geenitutkijat kertoivat, että hiusten vaalean värin aiheuttava geenimutaatio vaikuttaa vain karvatuppiin.
Sillä ei siis ole mitään vaikutusta aivosoluihin eikä älykkyyteen. Ja vuonna 2016 yhdysvaltalainen tutkija selvitti hiusten värin ja älykkyysosamäärän välisen yhteyden yli 10 000 valkoihoisella yhdysvaltalaisnaisella.
Keskimääräinen älykkyys vaikutti olevan suurin piirtein sama, olipa hiusten väri sitten millainen hyvänsä.
Vaaleahiuksisten älykkyysosamäärä oli 103,2, ruskeahiuksisten 102,7, punatukkaisten 101,2 ja mustatukkaisten 100,5.
VÄITE ON: TARUA
Väite 4: ”Naiset eivät kaljuunnu”
Naisten estrogeenitaso alkaa laskea noin 45 vuoden iässä, mikä voi aiheuttaa hiusten lähtöä.
Naisten karvatupet noudattavat samanlaista kiertoa kuin miestenkin. Pitkän kasvukauden jälkeen hius irtoaa karvatupesta ja tippuu ennen kuin uusi alkaa kasvaa.
Niin naisilta kuin miehiltäkin irtoaa tavallisesti 50–150 hiusta päivässä, ja toisinaan kato voi olla nopeampaakin.
Lisäksi naiset kärsivät miesten tavoin pälvikaljuudesta, eikä ole lainkaan tavatonta, että vaihdevuosiiässä naisten hiukset ohenevat merkittävästi estrogeeninerityksen vähenemisen vuoksi.
VÄITE ON: TARUA
Väite 5: ”Hiukset kasvavat eniten kesällä”
Vuonna 2014 julkaistun kiinalaisen tutkimuksen mukaan hiukset kasvoivat kesällä keskimäärin 0,4 millimetriä vuorokaudessa, kun niiden kasvu talvella oli hieman vähemmän eli vain 0,375 millimetriä.
Kesän koittaessa ihmisellä alkaa monien muiden nisäkkäiden tavoin karvanlähtöaika, ja karvatupista normaalia useampi siirtyy lepotilaan.
Koska aktiivisesti toimivia karvatuppia on tällöin vastaavasti vähemmän, niille riittää enemmän ravintoa, mikä kiihdyttää hieman hiusten kasvunopeutta.
VÄITE ON: TOTTA
Kiihtynyt verenkierto ja kilpailun puute antavat karvoille vauhtia
Kun kesän lämpö saa verisuonet laajenemaan, päänahkaan ja muualle ihoon virtaa tavallista enemmän verta.
Kiihtynyt verenkierto tuo päänahkaan lisää happea ja ravinteita. Kun hiuksia vielä on vähemmän kuin talvella, jäljellä olevien hiusten olot paranevat.
Lisääntynyt hapen ja ravinteiden määrä saa karvatupen keratiinia tuottavat solut kasvamaan ja lisääntymään entistä ripeämmin. Keratiinista kasvaa hius.