Vanhat hiuskiehkurat paljastivat uusia yksityiskohtia Beethovenin kuolemasta

Analysoimalla hiuksen dna:ta brittitutkijat saivat selville, mistä vaivoista kuuluisa säveltäjä kärsi noin 200 vuotta sitten.

Ludwig van Beethoven.

Ludwig van Beethoven alkoi kuuroutua 28-vuotiaana, ja 45-vuotiaana hän oli jo täysin kuuro. Siitä huolimatta hän jatkoi työtään ja sävelsi muun muassa kuuluisan 9. sinfoniansa.

© Shutterstock

Jopa henkilöt, jotka eivät ole klassisen musiikin tuntijoita, ovat luultavasti kuulleet Ludwig van Beethovenin (1770–1827) Für Elisen ja Kuutamosonaatin.

Saksalaissäveltäjän kuolemasta on kulunut nyt jo lähes 200 vuotta, mutta tutkijat yrittävät yhä selvittää musiikkineron elämää ja hänen perimäänsä.

Brittiläisen Cambridgen yliopiston tutkijat ovat siksi analysoineet viisi hiuskiehkuraa, joiden uskotaan olevan peräisin Beethovenin päästä.

Säveltäjällä oli maksakirroosi

Kun Beethoven oli kuollut vuonna 1827, Wienissä tehtiin ruumiinavaus, jonka mukaan säveltäjällä oli maksakirroosi. Maksakirroosi on sairaus, joka yhdistetään paljon alkoholia käyttäviin ihmisiin.

Hiuskiehkuroiden dna-tutkimukset osoittivat, että säveltäjän kuolemaan on ollut monia syitä, muun muassa perimä.

”Muilla tutkimuksilla ei saada näin paljon tietoa 200 vuoden jälkeen”, sanoo dna-analyysiin erikoistunut biologi Carles Lalueza-Fox Barcelonassa sijaitsevasta evoluutiobiologian instituutista. Lalueza-Fox ei ollut mukana tutkimusryhmässä.

Kaikkiaan Beethovenin oletettuja hiuskiehkuroita oli 30 kappaletta. Niistä tutkijat onnistuivat saamaan innokkailta keräilijöiltä kahdeksan kappaletta, joista viiden uskotaan olevan peräisin Beethovenin päästä vuosilta 1821–1827.

Mielenterveys heijastuu hiuksiin

Aivojen hyperaktiiviset geenit voivat aiheuttaa psyykkisiä sairauksia. Niiden tutkimiseksi ei onneksi tarvitse porata reikää kalloon, vaan riittää, että päästä nyppäistään yksi hius.

Aivosolu ja MPST-geeni
© Shutterstock & Malene Vinther

Hyperaktiivinen geeni tekee tuhoja

MPST-geeni toimii skitsofreniaa sairastavien aivoissa liian aktiivisesti . Geeni koodaa entsyymiä (keltainen), joka osallistuu rikkivedyn tuotantoon (sininen), ja skitsofreenikoilla sitä muodostuu suuria määriä. Se on antioksidantti, joka normaalisti suojelee soluja stressiltä ja tulehduksilta, mutta suurina määrinä siitä on haittaa.

Aivosolu menettää haarakkeita
© Shutterstock & Malene Vinther

Aivosoluilta katoaa haarakkeita

Liiallinen rikkivety ehkäisee solujen mitokondrioiden (valkoinen) energiantuotantoa ja vähentää soluun muilta hermosoluilta viestejä kuljettavien tuojahaarakkeiden määrää. Tämä aiheuttaa ongelmia muun muassa aistiärsykkeiden käsittelyssä ja muita skitsofreniaan liittyviä oireita.

Hius juoruaa hyperaktiivisesta geenistä
© Shutterstock & Malene Vinther

Geenin vilkkaus näkyy hiuksissa

MPST-geeni ei toimi liian aktiivisesti ainoastaan skitsofreniaa sairastavien aivosoluissa vaan myös hiusten kantasoluissa. Niissä geenin sisältö kopioituu rna-molekyyliksi. Rna toimii reseptinä, jonka perusteella soluissa valmistuu MPST-entsyymiä (keltainen). Skitsofreenikon hiuksessa on paljon rna:ta ja entsyymiä, ja mittaamalla niiden määrä voidaan arvioida tutkittavan riski sairastua skitsofreniaan.

Hiuksen luonnollinen hajoaminen ja tiedot siitä, kenen hallussa hiuskiehkurat ovat olleet, vakuuttivat Lalueza-Foxin.

”Uskon, että tutkijat saavat vahvistuksen sille, että nämä viisi kiehkuraa ovat todellakin olleet Beethovenin.”

Monia sairauksia

Tutkimuksessa ei saatu selville, miksi Beethoven 28-vuotiaana alkoi kuuroutua niin, että hän oli 45-vuotiaana täysin kuuro.

Sen sijaan dna-tutkimus osoitti, että Beethoven kärsi useasta maksasairaudesta ja hänellä oli PNPLA3-geeni, joka kolminkertaistaa riskin saada jokin maksasairaus.

Lisäksi Beethovenilla oli hepatiitti B, eli viruksen aiheuttama maksatulehdus. Se yhdessä runsaan alkoholinkäytön kanssa on voinut olla yksi syy siihen, miksi Beethoven kuoli ainoastaan 56-vuotiaana.

Vaikka tutkijat eivät kyenneetkään varmasti sanomaan, mitkä kaikki tekijät johtivat Beethovenin kuolemaan, maksasairauksien tutkija Ian Gilbert Liverpoolin yliopistollisesta sairaalasta pitää tuloksia erittäin kiinnostavina.

”Se on kerta kaikkiaan kiehtova salapoliisitarina”, Gilbert toteaa.