Jatkuvia kipuja eri puolilla kehoa, keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, väsymystä ja päänsärkyä.
Fibromyalgia oireilee monin tavoin, ja siitä voivat kärsiä kaikenikäiset. Vaikka krooniset kivut ovat ominaisia oireyhtymälle, niiden perimmäinen syy on käytännössä hämärän peitossa.
Eri arvioiden mukaan kahdesta neljään prosenttia väestöstä sairastaa fibromyalgiaa. Sitä, miksi sairastuneista noin 90 prosenttia on naisia, ei vielä tiedetä.
Kun englantilaisyliopisto QMUL (Queen Mary University of London) teki hiirikokeisiin perustuvan tutkimuksen, paljastui jotain, mikä voi paitsi valottaa arvoituksellista oireyhtymää myös parantaa sen hoitomahdollisuuksia.
Brittitutkijat perustivat työnsä vuonna 2021 julkaistuun tutkimukseen, jossa siirrettiin fibromyalgiadiagnoosin saaneiden ihmisten vasta-aineita hiiriin. Silloin havaittiin, että vasta-aineet tekivät hiiristä arkoja kosketukselle ja heikensivät niiden tartuntavoimaa.
Monet fibromyalgiaa sairastavat kärsivät kosketusarkuudesta ja lihasheikkoudesta.
Tutkimustulokset vihjasivat siis vahvasti, että fibromyalgialla on paljon yhteistä autoimmuunisairauksien kanssa. Ne johtuvat siitä, että immuunijärjestelmä kohdistaa puolustusreaktiot virheellisesti henkilön omiin kudoksiin. Immuunivasteen syntymisessä ovat avainasemassa valkosolut.
Hiiret alkoivat kipuilla
Tuoreessa tutkimuksessa mentiin askel pitemmälle. Laboratoriohiiriin ruiskutettiin neutrofiileiksi kutsuttuja leukosyyttejä eli valkosoluja.
Kävi ilmi, että veren kuljettamat ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvat solut saivat hiiret tuntemaan herkemmin kipua.
Muut terveiden tai fibromyalgiaa sairastavien immuunijärjestelmän solut ja vasta-aineet eivät vaikuttaneet havaittavasti koe-eläimiin.
Luuytimessä syntyvien neutrofiilien tärkeimpiä tehtäviä on tuhota haittamikrobeja immuunijärjestelmän ensimmäisenä puolustusreaktiona.
Hermostossa esiintyy immuunijärjestelmään kuuluvia soluja yleensä vain sairauden tai vamman yhteydessä. Tutkimus paljasti kuitenkin neutrofiilien hakeutuvan hiirien ääreishermostoon, joka sisältää aivo- ja selkäydinhermot, ja valtaavan siellä hermosolmuja.
Tapahtumat etenivät niin nopeasti, että hiiret alkoivat osoittaa kivulle herkistymisen merkkejä jo tunnin kuluttua siitä, kun niihin oli pistetty ihmisen immuunisoluja.
Näin fibromyalgia oireilee
Fibromyalgiassa kivun ja muiden oireiden kulku aaltoilee. Potilaalla ei esiinny välttämättä kaikkia mahdollisia fibromyalgian oireita.
Tuki- ja liikuntaelimet
Oireyhtymälle on ominaista lihaksissa, niiden ja luiden liittymäkohdissa ja nivelissä esiintyvä kipu.
Usein lihakset tuntuvat kipeiltä etenkin aamuisin. Syynä voi olla lihaksiston jäykistyminen nukkumisen aikana. Liikkuminen vetreyttää lihaksia.
Aivot
Monet potilaat kärsivät keskittymisvaikeuksista, uupumuksesta ja päänsärystä.
Uupumukseen liittyy aloitekyvyttömyyttä ja voimattomuutta, joka voi vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Lepääminen ei aina virkistä.
Osa potilaista oireilee myös psyykkisesti.
Maha
Yleisiä oireita ovat vatsavaivat, turvotus ja pahoinvointi.
Virtsaelimet
Oirekuvaan kuuluvat virtsaamisongelmat ja niin sanottu yliaktiivinen rakko.
Suolisto
Vaivat voivat muistuttaa ärtyneen suolen oireyhtymää. Osa potilaista kärsii esimerkiksi turvotuksesta, ilmavaivoista ja liian kovasta tai löysästä ulosteesta.
Tutkijat varoittavat tekemästä kovin pitkälle meneviä päätelmiä hiirillä tehdystä tutkimuksesta. Heidän mukaansa yhteydestä fibromyalgian tyyppioireisiin, kuten uupumukseen, on vielä liian aikaista sanoa mitään.
Tulokset vihjaavat kuitenkin, että valkosoluilla voi olla tärkeä osuus keskushermoston kivunsäätelyhäiriön kehittymisessä. Fibromyalgian elimellisten oireiden katsotaan nykyään johtuvan siitä.
Tutkijat toivovat, että heidän tekemänsä havainto auttaa parantamaan fibromyalgian hoitoa tulevaisuudessa. Ehkä voidaan kehittää täsmälääke, jonka vaikutus kohdistuu tiettyihin valkosoluihin.
"Tulokset osoittavat, että neutrofiilit ovat ratkaiseva tekijä pitkäkestoisen, laaja-alaisen kivun syntymisessä", todetaan tutkimusartikkelissa.