Vaihtoehtoja lehmänmaidolle on nykyään yhä enemmän. Maidon tapaan käytettäviä juomia valmistetaan muun muassa soijasta, vehnästä, kaurasta ja mantelista. Niiden kulutus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kasvijuomia käyttävät paitsi vegaanit, jotka välttävät kaikkien eläinperäisten tuotteiden käyttöä, myös monet laktoosi-intolerantit. Jotkut suosivat kasvimaitoja myös terveyssyistä. Siltä osin eri kasvimaitovalmisteet vaihtelevat kuitenkin suuresti.
Yhdysvaltojen elintarvikevirasto Food and Drug Administration (FDA) esitteli äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan useimpien kasvimaitojen kivennäisainepitoisuus on alhaisempi kuin lehmänmaidon. Tutkimuksessa tarkasteltiin fosforia, magnesiumia, sinkkiä ja seleeniä, joita elimistö tarvitsee muun muassa kasvuun, soluvaurioiden korjaamiseen ja immuunijärjestelmän ylläpitoon. Osa kasvimaidoista kuitenkin sisältää näitä jopa enemmän kuin lehmänmaito.
Kahdeksan erilaista kasvimaitoa
Yhdysvaltalaistutkimuksessa vertailtiin tavallista lehmänmaitoa ja kasvimaitoja, jotka oli jaettu kahdeksaan kategorian sen mukaan, oliko niiden pääraaka-aine manteli, cashewpähkinä, kookos, hamppu, vehnä, riisi, herne vai soija. Kaikkiaan vertailussa oli 85 eri kasvijuomaa. Niistä mitattiin fosfori-, magnesium-, sinkki- ja seleenipitoisuudet. Mittaus tapahtui massaspektrometrilla, joka määrittää molekyylien massan ja kemiallisen rakenteen.
Tutkimus osoitti, että kivennäisaineiden pitoisuus vaihteli suuresti sekä eri kategorioiden että saman kategorian sisällä olevien tuotteiden välillä. Eniten fosforia, sinkkiä ja seleeniä sisälsi herneestä tehty juoma. Suurin magnesiumpitoisuus puolestaan oli soijamaidossa. Herneestä ja soijasta valmistetuissa juomissa kaikkien neljän kivennäisaineen pitoisuudet olivat suuremmat kuin lehmänmaidossa. Hernemaidossa oli noin 50 prosenttia enemmän fosforia, sinkkiä ja seleeniä kuin lehmänmaidossa.