Muisti pelaa huonosti, tunne-elämä ailahtelee, käytös on arvaamatonta... Yleiset aivorappeumasairaudet oireilevat eri tavoin, mutta niitä yhdistää se, että potilaan henkinen suorituskyky huononee huononemistaan.
Siksi etsitään mahdollisuuksia paitsi ehkäistä sairastumista myös hidastaa muistisairauden etenemistä. Dementiaa aiheuttavaan aivorappeumaan on arvioitu sairastuvan jopa 10 miljoonaa ihmistä vuodessa. Altistavien ja suojaavien tekijöiden selvittämiseksi yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston Brigham and Women’s Hospital -nimisessä opetussairaalassa seurattiin tuhansia naisia 20 vuoden ajan.
Tulokset paljastivat seitsemän tehokasta keinoa pienentää omaa muistisairausriskiä.
"Tiedämme, että muistisairaus voi alkaa aivoissa vuosikymmeniä ennen kuin se diagnosoidaan. Siksi on tärkeää saada lisää tietoa siitä, kuinka keski-ikäisen elintavat vaikuttavat sairastumisriskiin", selittää Harvardin yliopiston apulaisprofessori Pamela Rist tiedotteessa.
Yli 20 vuotta kestänyt tutkimus, johon osallistui 13 720 keskimäärin 54-vuotiasta naista, esitellään varsinaisesti Yhdysvaltojen neurologien ja neurotieteilijöiden yhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa 2023.
Tuloksista ja niistä tehdyistä päätelmistä on kuitenkin jo annettu tietoa.
Riski riippuu avaintekijöistä
Tutkimukseen osallistuneiden naisten terveystiedot paljastivat, että heistä 1 771 eli 13 prosenttia sairastui seurannan aikana muistisairauteen.
Kunkin osallistujan eri riskitekijät pisteytettiin. Nolla tarkoitti jonkinasteista haittaa terveydelle ja yksi piste terveyttä edistävää vaikutusta. Toisin sanoen parhaassa tapauksessa osallistuja sai seitsemän pistettä.
Tutkimuksen alussa naisten keskiarvo oli 4,3. Kymmenen vuotta myöhemmin keskiarvoksi tuli 4,2.
Kun pisteitä tarkasteltiin lähemmin, kävi ilmi, että jokainen lisäpiste pienensi muistisairauden riskiä kuusi prosenttia – myös sen jälkeen, kun huomioon otettiin sellaiset tekijät kuin ikä ja koulutustaso.
Tutkimuksen puutteena voidaan pitä sitä, että se ei valottanut yksittäisten tekijöiden, kuten tupakoimisen, vaikutusta myöhempään sairastumisriskiin.
Lisäksi tieteellinen julkaisu odottaa vielä vertaisarviointia eli ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemää tutkimuksen laadun varmistusta.
Tutkimuksen tekijät pitävät saamiaan tuloksia arvokkaina ja julkistamisen arvoisina.
"Ihmisten on hyvä tietää, että he voivat pienentää muistisairausriskiään esimerkiksi liikkumalla puoli tuntia päivässä tai pitämällä verenpaineensa normaalin rajoissa", toteaa Pamela Rist.