Pohjana 12 000 parin tiedot
Saksalaistutkijat käyttivät materiaalina kyselytutkimusta, jossa selvitettiin yli 12 000 saksalaisen tyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Tutkijat jakoivat kyselyyn vastanneet kahteen ryhmään sen mukaan, oliko heidän parisuhteessaan ollut uskottomuutta vai ei.
Ne vastaajat, joiden parisuhteessa ei esiintynyt syrjähyppyjä, jaettiin edelleen kahteen ryhmään sen mukaan, olivatko he ”syyllisiä” vai ”uhreja”. Ne vastaajat, jotka elivät vakituisessa parisuhteessa mutta eivät olleet kokeneet uskottomuutta, toimivat vertailuryhmänä. Tämän jälkeen tutkijat analysoivat vastaajien kokemuksia uskottomuudesta, sitoutuneisuudesta parisuhteeseen ja tyytyväisyydestä omaan elämäntilanteeseen ja yhteiselämään kumppanin kanssa.
Ongelmat tulivat ennen uskottomuutta
Tuloksista oli nähtävissä, että parisuhteen laatu alkoi heikentyä jo kauan ennen varsinaista syrjähyppyä. Tyytymättömyys parisuhteeseen kasvoi sekä niillä, jotka hakeutuivat ulkopuoliseen suhteeseen, että uskottomuuden uhreilla.
Syrjähypyn jälkeen siihen osallistuneet olivat yleensä pettyneitä itseensä ja entistä tyytymättömämpiä parisuhteeseensa ja seksielämäänsä. Parisuhteessa oli myös entistä enemmän riitoja. Näitä muutoksia ei esiintynyt samassa määrin syrjähypyn uhreilla.
Miehet ovat pahimpia
Myös syrjähypyn uhrien itsetunto sai kolauksen ja heilläkin oli suhteessa enemmän konflikteja kuin aikaisemmin, mutta he eivät kertoneet tyytyväisyytensä heikentyneen muilla elämänaloilla.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että miehet olivat taipuvaisempia uskottomuuteen kuin naiset. Toinen huomio oli se, että ne vastaajat, joiden parisuhde oli uskottomuuden jälkeen päättynyt ja jotka eivät olleet löytäneet uutta kumppania, olivat yleisesti tyytymättömämpiä elämäänsä kuin aikaisemmin. Samaa tyytymättömyyttä ei esiintynyt niillä, jotka olivat löytäneet uuden kumppanin tai jotka olivat jatkaneet vanhaa parisuhdetta uskottomuudesta huolimatta.