Tutkimus näyttää älykkäimmän sukupolven

Näin sukupolvet määriteltiin:

Yhdysvaltalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa 30 viime vuoden aikana tehtyjen kyselytutkimusten mukaan millenniaaleilla on parempi itsetunto ja enemmän taipumusta narsismiin kuin aiemmilla sukupolvilla heidän iässään.

Narsistisilla ihmisillä on korostuneen ihaileva käsitys itsestään, ja he asettavat usein omat tarpeensa etusijalle. Tämä piirre korostuu millenniaaleilla. He vastasivat aiempia sukupolvia yleisemmin myöntävästi väitteisiin ”minä olen ainutlaatuinen ihminen”, ”minä voi elää elämäni niin kuin haluan” ja ”jos minä saisin hallita, maailma olisi nykyistä parempi paikka”.

Z-sukupolvi on vasta saavuttamassa aikuisuuden, joten sen narsistisista piirteistä ei vielä ole tutkittua tietoa.

Narsistisin sukupolvi: millenniaalit

Kaavio näyttää narsististen piirteiden esiintyvyyden ihmisillä, jotka olivat nuoria X-akselin osoittamina vuosina.

Väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä nousi noin kolme pistettä vuosikymmenessä lähes koko 1900-luvun. Taustalla oli todennäköisesti ravitsemuksen, terveydentilan ja koulutustason parantuminen.

Sitten tapahtui jotakin. Vuonna 2018 norjalainen tutkimus, johon osallistui 736 808 henkilöä, osoitti, että keskimääräinen älykkyysosamäärä oli huipussaan – 102,3 – vuonna 1975 syntyneillä eli X-sukupolvella mutta sitten se kääntyi laskuun.

Vuonna 1989 syntyneiden keskimääräinen älykkyysosamäärä oli 99,4. Sittemmin se voi olla kääntynyt taas nousuun, mutta varmaa tietoa siitä ei ole.

Käänteen syytä ei tiedetä. On arvioitu, että X-sukupolven jälkeen lapsia hankkivat muita enemmän ne, joiden älykkyysosamäärä on keskimääräistä alempi. Myös ruokavaliota ja medioiden käyttöä on esitetty syyksi.

Älykkäin sukupolvi: X-sukupolvi X

Kaavio näyttää X-akselilla näkyvinä vuosina syntyneiden keskimääräisen älykkyysosamäärän. Korkein luku on vuonna 1975 syntyneillä.

Kun yhdysvaltalaistutkijat vertasivat 25–37-vuotiaiden koulutustasoa vuosina 1968-2018, ilmeni, että jokainen sukupolvi on ollut koulutetumpi kuin edeltäjänsä.

Yhdysvaltojen niin sanotusta hiljaisesta sukupolvesta eli vuosina 1928-1945 syntyneistä 28 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Millenniaaleilla osuus on 67 prosenttia. Hiljaisesta sukupolvesta 30 prosenttia ei opiskellut peruskoulutason jälkeen. Millenniaaleilla osuus oli vain 8 prosenttia.
Z-sukupolven koulutustasosta tulee todennäköisesti millenniaalejakin korkeampi.

Kehitys selittyy muun muassa siitä, että tiedon merkitys yhteiskunnassa on korostunut ja koulutetun työvoiman kysyntä on kasvanut. Samalla todennäköisesti myös ihmisten terveydentila on parantunut, sillä koulutustaso yleensä heijastuu terveydentilaan ja elinikään.

Koulutetuin sukupolvi: millenniaalit

Kaavio näyttää osuudet mainittuina vuosina syntyneistä, joilla on lukiokoulutus (lakkipäinen hahmo), korkeakoulututkinto (lakki ja silmälasit) tai ei kumpaakaan (ei lakkia).

Australialaisen tutkimuksen mukaan millenniaaleista 15,2 prosenttia oli 18–21-vuotiaina vakavasti ylipainoisia. X-sukupolvessa osuus oli vain 8 prosenttia. Tutkimus on vuodelta 2017.

Z-sukupolven ja sitä nuorempien tulevaisuus näyttää lihavuuden osalta vielä pahemmalta. Tutkimuksen mukaan vuosina 1998–2001 syntyneillä on 50 prosenttia suurempi ylipainoisuusriski kuin vuoden 1980 tienoilla syntyneillä.

Tutkijoiden mukaan kehityksen taustalla on se, että nuoret liikkuvat vähemmän ja syövät enemmän runsasenergiaista epäterveellistä ruokaa kuin aiemmat sukupolvet.

Ylipainoisilla esiintyy keskimääräistä enemmän sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja diabetestä. Brittiläisen tutkimuksen mukaan vakavasti ylipainoisten eliniänodote on neljä vuotta lyhyempi kuin normaalipainoisten.

Lihavin sukupolvi: Z-sukupolvi

Luvut kertovat, miten monella mainittuina vuosina syntynellä 18–21-vuotiaalla painoindeksi on yli 30.

Puberteetti eli murrosikä on nuoren kehitysvaihe, johon liittyy suuria fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Viime vuosikymmeninä murrosiän alku on varhaistunut erityisesti tytöillä, mutta ilmiö näkyy myös pojilla.

Tanskalaistutkijat tekivät vuonna 2020 meta-analyysin eri puolilla maailmaa tehdyistä tyttöjen murrosiän alkamista koskevista tutkimuksista. Murrosiän alku määritettiin rintojen kehityksen perusteella. Analyysin mukaan puberteetti oli varhaistunut keskimäärin kolmella kuukaudella vuosikymmenessä vuodesta 1977 alkaen.

Puberteetin käynnistäviin hormonaalisiin muutoksiin vaikuttavat geenit, ravitsemus, stressi ja ympäristötekijät. Esimerkiksi hormonieritystä häiritsevillä aineilla voi olla vaikutusta.

Myös lihavuus vaikuttaa hormonitoimintaan ja voi johtaa murrosiän aikaistumiseen.

Sukupolvi, jolla on varhaisin murrosikä: Z-sukupolvi

Kaavio näyttää tyttöjen keskimääräisen puberteetin alkamisiän mainittuina vuosina.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan vuosina 2008–2017 avioerojen määrä maassa väheni 18 prosenttia.

Erojen väheneminen taustalla ovat nuoret sukupolvet. Vanhemmat sukupolvet erosivat yhtä tiuhaan tahtiin kuin ennenkin.

Avioerokäyrän lasku johtuu tutkijoiden mukaan myös siitä, että boomerit – eli suomalaisittain suuret ikäluokat – päätyivät poikkeuksellisen usein eroon. Boomerit aikuistuivat asenteiden murrosvaiheessa, mikä voi vaikuttaa siihen, että he edellisiä sukupolvia herkemmin erosivat, jos yhteiselo ei tuntunut sujuvan.

Siinä missä boomerit usein avioituivat nuorena, X-sukupolven edustajat ja millenniaalit menevät naimisiin kypsemmällä iällä, jolloin päätös ehkä on tukevammalla pohjalla.

Sukupolvi, jonka avioliitot päätyvät useimmin eroon: boomerit

Kaavio näyttää, miten suuri osuus avioliitossa olleista naisista erosi mainittuina vuosina.

Lasten hankkimisen suosio on vähentynyt selvästi. Vuonna 1968 Yhdysvalloissa 85 prosenttia 23–38-vuotiaista, jotka kuuluivat niin sanottuun hiljaiseen sukupolveen, eli aviopuolison ja mahdollisesti lasten kanssa.

Kun boomerit olivat samassa iässä, heistä vain 69 prosenttia oli perustanut perheen. X-sukupolven edustajilla osuus oli 66 prosenttia ja millenniaaleilla 55 prosenttia.

Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa naimattomilta yhdysvaltalaisilta kysyttiin, miksi he eivät olleet avioituneet.

14 prosenttia vastasi, että he eivät halunneet avioon. Niistä, jotka voivat kuvitella menevänsä naimisiin, 59 prosenttia vastasi, että he eivät olleet löytäneet sopivaa kumppania. 41 prosenttia sanoi syyksi epävarman taloudellisen tilanteen.

Sukupolvi, joka perustaa perheen nuorimpana: hiljainen sukupolvi

Kaavio näyttää, miten suurella osalla mainittuina vuosina syntyneistä 23–38-vuotiaista oli puoliso ja/tai lapsia.

Yli 60-vuotiaat – eli boomerit – tuottavat 33 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, kertoo vuonna 2022 julkaistu kansainvälinen vertailu. Vielä vuonna 2005 yli 60-vuotiaiden osuus oli vain 25 prosenttia.

Vertailussa suurin hiilijalanjälki henkilöä kohti oli yhdysvaltalaisilla ja australialaisilla boomereilla. Päästöjä lisää se, että boomerit usein asuvat yksin ja käyttävät yksityisautoa joukkoliikenteen sijaan.

Länsi-Euroopan maissa boomerien henkeä kohti lasketut hiilidioksidipäästöt ovat noin 56 prosenttia suuremmat kuin nuorempien sukupolvien.

Boomerien hiilijalanjälkeä kasvattaa myös runsas lihan ja maitotuotteiden kulutus. X-sukupolveen verrattuna boomerien hiilidioksidipäästöt henkeä ovat 35 prosenttia suuremmat.

Ilmastoa kuormittavin sukupolvi: boomerit

Kaavio näyttää, miten suuri osa mainittuina vuosina syntyneiden henkilöiden vuonna 2015 aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä aiheutui liha- ja maitotuotteista, teollisuustuotteista, lämmityksestä ja liikenteestä.

Vuonna 2021 USA:ssa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan nuoret sukupolvet kantavat selvästi muita enemmän huolta ilmastosta ja ympäristöstä.

Millenniaaleista 71 prosenttia oli huolissaan ilmastonmuutoksesta. Boomereilla osuus oli 63 prosenttia ja hiljaisessa sukupolvessa 57 prosenttia.

Millenniaalit olivat myös valmiimpia luopumaan fossiilisista polttoaineista kuin X-sukupolven edustajat ja boomerit.

Japanilaisen tutkimuksen mukaan nuorten huoli ilmastosta ei ole vain puhetta.

Nuoret ovat valmiita tekemään taloudellisia uhrauksia ympäristön puolesta. 18–20-vuotiaat esimerkiksi maksaisivat enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista kuin vanhemmat sukupolvet. Myös ammatinvalinnassa nuorille oli tärkeämpää työpaikan ympäristövaikutus kuin hyvä palkka.

Ympäristötietoisin sukupolvi: millenniaalit

Kaavio näyttää, miten suuri osuus mainittuina vuosina syntyneistä ilmoitti vuoden 2021 tutkimuksessa, että ilmasto on heille tärkein asia.