Shutterstock
Lapsi syö

Tutkimus: Koukuttava ruoka ohjelmoi aivot uusiksi

Rasvainen ja sokerinen ruoka houkuttelee, koska se muuttaa aivosolujen välisiä yhteyksiä ja ohjelmoi siten aivot.

Useimmat tietävät, että rasva ja sokeri eivät ole järin terveellinen yhdistelmä. Silti niihin syntyy helposti niin kova himo, että herkuista kieltäytyminen voi olla ylivoimaista. Mihin herkkujen vetovoima perustuu?

Saksalaisen aineenvaihduntatutkimuksen Max Planck -instituutin ja yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat lähtivät etsimään vastausta tutkimalla, mitä koehenkilöiden aivoissa tapahtuu, kun he syövät herkkuja. Koehenkilöitä seurattiin kahdeksan viikkoa.

Tutkimuksessa ilmeni, että pienikin päivittäinen annos rasvaa ja sokeria muokkaa aivoja niin, että ihmiselle kehittyy tiedostamaton voimakas mielihalu herkkua kohtaan.

Tutkimus sai alkunsa tutkijoiden ihmettelystä, miksi useimmat ihmiset mielellään syövät sokerista ja rasvaista epäterveellistä ruokaa. Tutkijat halusivat selvittää, mitä epäterveellinen ruoka tekee aivoille.

Tutkijat olettivat, että himo sokeriin ja rasvaan kehittyy vähitellen. Asia selvitettiin kahdella koehenkilöryhmällä. Toinen sai tavallisen ruokavalionsa lisäksi pienen makean ja rasvaisen vanukkaan päivittäin kahdeksan viikon ajan.

Toinen ryhmä sai kahdeksan viikon ajan päivittäin vanukkaan, jossa oli yhtä paljon kaloreita mutta vähemmän rasvaa.

Muutoksia aivoissa

Koehenkilöiden aivotoimintaa kuvattiin ennen kahdeksan viikon koejaksoa ja sen jälkeen.

Aivokuvannus osoitti, että herkkujen koostumuksella oli väliä. Muutokset olivat suurimmat sillä ryhmällä, jonka päivittäisessä vanukkaassa oli runsaasti sekä sokeria että rasvaa. Muutokset tapahtuivat aivojen niin sanotussa mielihyväkeskuksessa eli alueella, joka palkitsee ihmisen tietyistä valinnoilla dopamiini-välittäjäaineella.

Sokeri tuottaa onnen tunteita soluihin

Sokeri ja kokaiini vapauttavat dopamiinia, joka palkitsee soluja, mutta sokerin vaikutus on pienempi ja siten dopamiinin määrä voi palautua taas luonnolliselle tasolleen.

Kolme aivoaluetta ohjaa dopamiinin tuotantoa
© Shutterstock

Kolme aivoaluetta työssä

Aivojen mesolimbinen dopamiinijärjestelmä vastaa siitä, että seksi, ruoka ja sosiaalinen vuorovaikutus tuottavat hyvänolon tunteita. Järjestelmään kuuluvat ventraalinen tegmentaalinen alue, mielihyväkeskus (nucleus accumbens) ja prefrontaalinen aivokuori.

Sokeri tuo onnellisuutta soluihin
© Shutterstock

Ruoka vapauttaa dopamiinia

Ruoka saa ventraalisen tegmentaalisen alueen hermosolut vapauttamaan dopamiinia, joka lähettää järjestelmään mielihyvän ja palkitsemisen signaaleja. Suuri osa dopamiinista palaa hermosoluihin, kun esimerkiksi lopetamme syömisen.

Kokaiini tuo voimakkaan onnentunteen
© Shutterstock

Kokaiini tukkii dopamiinin paluureitin

Kokaiini estää dopamiinia palaamasta normaalisti hermosoluihin tukkimalla dopamiinia takaisin ottavat kanavat. Siksi dopamiinin määrä tiivistyy, ja se taas aiheuttaa voimakkaan euforian tunteen.

"Aivot ohjelmoivat itsensä uudelleen niin, että rasvaisten ja sokeristen herkkujen himo vahvistuu”, tutkimusta johtanut Max Planck -instituutin Marx Tittgemeyer kuvailee.

"Aivot oppivat suosimaan ruokaa, joka tuottaa mielihyvää”, Tittgemeyer toteaa edelleen tutkimusryhmän lehdistötiedotteessa

Koehenkilöiden painossa tai veren sokeri- tai kolesterolipitoisuudessa ei ilmennyt eroja sen mukaan, olivatko he herkutelleet rasvaisilla ja sokerisilla vai vähärasvaisilla mutta sokerisilla vanukkailla.

Tutkijat uskovat, että aivoissa tapahtunut muutos vaikuttaa vielä kokeen päätyttyäkin.

”Kun aivoihin syntyy uusia yhteyksiä aivosolujen välille, ne eivät purkaudu helposti. Oppimisen ydinhän on siinä, että opittua uutta asiaa ei unohda”, Tittgemeyer huomauttaa.

Tutkimus on julkaistu soluaineenvaihduntaan keskittyneessä Cell Metabolism -tiedejulkaisussa.