Ihmisellä on keskimäärin reilut 100 000 hiusta, jotka voivat olla kiharat ja pörröiset tai suorat ja sileät ja jotain siltä väliltä. Variaatioita on valtavasti. Pään karvoituksen taustalla onkin monien eri geenin yhteisvaikutus.
Mutta onko ihmislajin kehityksen ollut merkitystä sillä, että joillakin esivanhemmillamme oli käkkärä tukka ja toisilla ei?
Yhdysvaltalaisen Pennsylvanian valtionyliopiston tutkijat ovat selvittäneet hiusten vaikutusta ihmisen elämään. Tutkimusvälineinä oli peruukkeja, mallinukkeja ja erilaisia antureita. Tutkimus osoitti, että tuuhea, kihara tukka on voinut olla merkittävä etu eloonjäämiskilpailussa.
Ihminen on ainoa nisäkäs, jonka karvoitus on suurimmassa osassa kehoa lähes olematon, mutta päässä on paksu kasvapeite. Aikaisemmissa tutkimuksissa on päätelty, että hiuksilla on ollut tärkeä tehtävä suojana Auringon lämpösäteilyä vastaan.
Pennsylvanian valtionyliopiston tutkimuksessa lähdettiin selvittämään, onko hiuslaadulla merkitystä sille, miten hyvin tukka suojaa auringonsäteilyltä.
Asiaa tutkittiin kolmella peruukilla, jotka oli tehty ihmisen hiuksista. Peruukit pantiin mallinukkejen päähän, ja sitten mitattiin lämpöantureilla lämmön kulkeutumista hiusten alle.
Peruukkikoe osoitti valtavan eron
Yksi peruukeista oli tehty suorista hiuksista, yksi hieman kiharista hiuksista ja yksi erittäin kiharista hiuksista, jotka tutkijoiden mukaan lähinnä muistuttivat afrikkalaistaustaisten ihmisten tukkaa.
Mallinuket pantiin peruukki päässään tuulitunneliin, jossa oli 30 asteen lämpötila ja olot vastasivat aurinkoista säätä. Perukin hiuslaadulla oli huomattava merkitys pään lämpötilaan.
Hius kasvaa vain viisi vuotta
1. Kantasolut rakentavat hiusta pohjalta käsin
Hiuksen kasvu alkaa, kun joukko kantasoluja (keltainen) siirtyy karvatupen seinämän pullistumasta sen pohjalle. Siellä sijaitsee karvanysty, joka on yhteydessä verenkiertoon (punainen ja sininen) ja joka toimittaa soluille happea ja ravintoa. Kantasolut jakaantuvat ja kypsyvät hiussoluiksi, ja hius kasvaa pituutta.
2. Hapen ja ravinnon saanti hiukseen katkeaa
3–5 vuoden päästä karvanysty surkastuu ja vetäytyy karvatupesta niin, että hius ei enää saa kasvuun vaadittavaa happea ja ravintoa. Kasvu lakkaa, ja hius pysyy saman pituisena kahdesta kolmeen viikkoa. Noin kolme prosenttia karvatupista on kerrallaan tässä vaiheessa.
3. Hius irtoaa karvatupesta ja uuden kasvu alkaa
Lopuksi hius irtoaa juuresta ja voi pudota milloin tahansa. Viidestä kymmeneen prosenttia karvatupista on kerrallaan tässä vaiheessa, ja päivässä tippuu sata hiusta. Kolmen neljän kuukauden päästä pullistuman kantasolut heräävät ja karvanysty alkaa taas ruokkia karvatuppea.
Sileistä hiuksista tehty peruukki päästi läpi lämpöä niin paljon, että pää oli vain puolet viileämpi kuin vertailunukke, jonka pää oli paljas. Hieman kihara peruukki päästi läpi neljänneksen lämmöstä. Kunnon kiharoista tehty peruukki päästi läpi alle kymmenesosan lämmöstä.
Tutkijoiden mukaan kiharoiden lämmöltä suojaava vaikutus perustuu siihen, että kiharassa tukasta päänahan ja hiusten ulkopinnan etäisyys on suurempi kuin suorahiuksisilla. Lämpö ei siis pääse suoraan iholle.
Näyttää siltä, että kiharat hiukset samaan aikaan suojaavat päänahkaa auringonsäteilyltä ja samalla päästävät lämmön haihtumaan iholta.
Tutkijat korostavat, että tarvitaan vielä lisätutkimuksia siitä, miten eri hiuslaadut ovat vaikuttaneet ihmisen evoluutioon, ja että mallinukella tehtyjen kokeiden tulokset eivät tietenkään suoraan päde eläviin ihmisiin.
Tutkimukselle ei ole vielä tehty vertaisarviointia, eikä se ole ilmestynyt varsinaisissa tiedejulkaisuissa. Vertaisarvionnissa muut alan asiantuntijat varmistavat, että tutkimus on tehty tieteellisten kriteerien mukaan. Tutkimus on kuitenkin julkaistu niin sanotussa preprint-arkistossa biorxiv.