Tutkijat uskovat löytäneensä uuden aseen taistelussa syöpää vastaan
Tutkijat ovat löytäneet ihmisen omasta elimistöstä uuden aseen, jolla voi olla ratkaiseva merkitys taistelussa aggressiivisia syöpiä vastaan.
Syöpäsoluja (sininen) altistettiin tappajasoluille, jotka tappavat soluja (vihreä). Tutkijat käyttivät väriaineita, sillä solut ovat läpinäkyviä.
Oslon yliopiston laboratoriossa on lämpökaappi, jonka lämpötilaa vartioidaan tiukasti, jotta se pysyy 37 asteessa eli juuri sopivana kaapissa oleville muoviastioille ja niiden tärkeälle sisällölle.
Astioissa on hennon vaaleanpunaista nestettä, joka sisältää jotain, josta lääketieteen tutkijat toivovat seuraavaa suurta läpimurtoa taistelussa aggressiivisia syöpiä vastaan. Kyseessä on mikroskooppisen pieni, vain 50–200 nanometrin mittainen ase, joka on saatu syvältä ihmisen elimistön uumenista.
Minikokoinen ase syöpää vastaan on saatu veressä olevista immuunisoluista, jotka pystyvät etsimään ja tuhoamaan virusten lisäksi tietyntyyppisiä syöpäsoluja.
Tutkijat kutsuvat näitä immuunisoluja tappajasoluiksi tai NK-soluiksi, ja niiden sisällä on pieniä, rasvaisia rakkuloita, joiden sisällä taas on myrkyllisiä proteiineja, jotka pystyvät kiinnittymään syöpäsoluihin. Tällä on laboratoriokokeissa osoitettu olevan merkittäviä vaikutuksia.
"Nämä ovat merkittävimpiä tuloksia, joita olen koskaan nähnyt, ja olen sentään tehnyt tätä työtä jo 25 vuotta", Marit Inngjerdingen sanoo Tieteen Kuvalehden haastattelussa. Hän toimii professorina Oslon yliopistollisessa sairaalassa ja osallistui myös hiljattain Frontiers in Immunology -tiedelehdessä julkaistun rakkulatutkimuksen toteuttamiseen.
Tavoitteena laaja asearsenaali
Inngjerdingen kollegoineen havaitsi, että NK-soluja eli luonnollisia tappajasoluja voi kasvattaa nesteessä laboratoriossa ja ne voidaan kerätä talteen erottamalla pienet, myrkkyä sisältävät rakkulat linkoamalla nesteestä.
Viime vuosina NK-soluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia on tutkittu ympäri maailmaa. Oslon yliopistossa NK-soluhankkeessa työskentelevät muiden muassa tohtoriopiskelija Miriam Aarsund Larsen (vas.), professori Marit Inngjerdingen (kesk.) ja tohtoriopiskelija Yunjie Wu (oik.).
Näin voidaan luoda helposti ja tehokkaasti suuri määrä rasvarakkuloita, jotka saavat tutkijoiden laboratoriossa kasvattamat syöpäsolut kuihtumaan ja kuolemaan vain 18 tunnissa.
"Noin 80 prosenttia testaamistamme syöpätyypeistä tuhoutuu. Näihin kuuluvat esimerkiksi aivo- ja suolistosyövät. Rakkulat tehoavat moniin erilaisiin syöpiin", Inngjerdingen selittää.
Muoviastioissa kasvavat sekä NK-solut, joita käytetään rasvarakkuloiden tuotantoon, että erilaiset syöpäsolut, joilla rakkuloiden toimintaa testataan.
Täysin uudenlaista immunoterapiaa
Rakkuloiden paras puoli on se, että ne ovat jo osa elimistön luontaista puolustusta, jolloin ne eivät vahingoita elimistön terveitä soluja. Siksi Inngjerdingen tiimeineen toivoo, että rakkuloita voidaan käyttää aivan uudentyyppisessä immunologisessa hoidossa syöpää vastaan.
"Vain 20–30 prosenttia potilaista hyötyy nykyisistä immunologisista hoidoista, joten uudentyyppisille immunoterapioille on suuri tarve", hän selittää ja jatkaa:
"Tämä on uusi keino päästä käsiksi syöpäsoluihin, ja on tärkeää, että meillä on käytössämme mahdollisimman suuri valikoima hoitoja, jotta voimme löytää kullekin potilaalle tehokkaimman hoitomuodon."
NK- eli tappajasolujen sisällä on pieniä rasvarakkuloita, joiden sisällä on syöpäsoluja tuhoavia myrkyllisiä proteiineja. Rakkulat ovat kooltaan vain 50–200 nanometriä.
Inngjerdingen tiimeineen testaa seuraavaksi, löytävätkö laboratoriossa kasvatetut rakkulat syöpäsolut, kun ne siirretään elävään olentoon. Tätä testataan laboratoriohiirten avulla, joiden ihon alle on istutettu syöpäsoluja.
Jos hiirten kasvaimet kutistuvat rakkuloiden vaikutuksesta, ensimmäiset kokeet ihmisillä voitaisiin aloittaa muutaman vuoden sisällä, professori uskoo.
"Jos kaikki menee hyvin ja pääsemme etenemään kokeissa nopeasti, ensimmäiset ihmiskokeet pystytään kenties aloittamaan muutaman vuoden kuluessa", hän toteaa.
Tutkijaryhmä ei ole vielä täysin selvittänyt sitä, miksi pienet rakkulat tehoavat joihinkin syöpäsoluihin mutta eivät kaikkiin, mutta professorin mukaan ihmisen luontaisilla myrkkyrakkuloilla on siitä huolimatta "valtava potentiaali".
"Rakkulat ovat tehokkaita ja stabiileja, niitä on helppo tuottaa suuria määriä ja ne on helppo pakastaa. Niitä voi myös laittaa minne haluaa, jolloin ne voi saada hyökkäämään juuri tiettyjä syöpäsoluja vastaan", hän toteaa.