Tutkijat selvittivät ehkä syyn: Tästä syystä ruumiinlämpö laskee
Ihmisten keskimääräinen ruumiinlämpö ei enää ole 37 astetta. Nyt tutkijat ovat ehkä löytäneet syyn ruumiinlämmön laskuun. Tutkijoiden apuna oli 100 verenmyrkytyspotilasta.
Teorioita ruumiinlämmön laskun syistä 150 viime vuoden aikana on monia. Yhden mukaan syynä on kotien korkeampi lämpötila, mutta nyt Michiganin yliopiston tutkijat uskovat löytäneensä uuden selityksen.
1800-luvun puolivälissä saksalainen lääkäri Carl Reinhold August Wunderlich teki usean vuoden ajan merkintöjä monen tuhannen ihmisen ruumiinlämmöstä.
Wunderlich halusi tuolloin selvittää ihmisen keskimääräisen ruumminlämmön, ja tutkimustensa perusteella hän totesi, että keskimääräinen ruumiinlämpö on 37 astetta.
Muutama vuosi sitten Stanfordin yliopiston tutkijat totesivat, että keskimääräinen ruumiinlämpö on laskenut lähes säännönmukaisesti 150 vuoden ajan ja nyt se on 36,4 astetta.
Ihminen siis viilenee, mutta tutkijat eivät ole osanneet selittää ilmiötä. Nyt kuitenkin Michiganin yliopiston tutkijat ovat ehkä löytäneet syyn yhdestä elimestä.
Hengenvaarallinen infektio auttoi
Selvittääkseen ruumiinlämmön alenemisen syitä tutkijat tarkastelivat yli sataa verenmyrkytyspotilasta. Verenmyrkytys eli sepsis on vakava tila, jossa verenkiertoon on päässyt tulehduksen aiheuttavia mikrobeja.
Verenmyrkytykseen liittyy usein korkea kuume. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että verenmyrkytyspotilaiden ruumiinlämpö vaihtelee paljon. Siksi tutkijat arvelivat, voisivatko potilaiden suoliston bakteerit, mikrobiomit, vaikuttaa asiaan.
Bakteerit määräävät kuumeesta
Kun tutkijat ottivat peräsuolinäytteitä 116 verenmyrkytyspotilaalta, analyyseissä selvisi, että potilaiden suolen bakteerit, mikro-organismit ja sienet olivat hyvin erilaisia. Lisäksi näytti siltä, että suoliston bakteerien koostumuksella ja sillä, miten potilaiden kuume kehittyi, oli jonkinlainen yhteys.
Erityisesti Firmikuutti-bakteerit näyttivät aiheuttavan potilaille korkeaa kuumetta. Firmikuutti-bakteerit kuuluvat suoliston bakteerikantaan ja niiden tiedetään tuottavan aineita, jotka kulkeutuvat verenkiertoon ja vaikuttavat immuunijärjestelmään.
Hypotalamus on elimistön termostaatti
Väliaivoissa sijaitseva hypotalamus säätelee elimistön lämpötilaa.
Eri puolelta elimistöä tulevat viestit kertovat hypotalamukselle lämpötilanvaihtelusta.
Jos lämpötila vaikka nousee yhden asteen, hypotalamuksesta lähtee viesti pikkuvaltimoihin, että niiden pitää laajentua. Silloin iho alkaa hieman punoittaa ja hieneritys lisääntyy. Kun hiki nousee ihon pinnalle, se haihtuu, jolloin elimistö viilenee.
Jos hypotalamus saa viestin viruksista tai bakteereista, elimistö puolustautuu kuumeella. Verisuonet supistuvat, ja joskus myös lihakset voivat supistua.
Siksi joskus kuume voi aiheuttaa myös vilunväristyksiä.
Antibiootit laskivat lämpöä
Tutkijat testasivat tuloksia hiirillä ja havaitsivat, miten muuntogeenisillä hiirillä, joilla ei ollut mikrobiomia, ruumiinlämpötila vaihteli verenmyrkytyksessä paljon enemmän kuin hiirillä, joilla oli normaali suolistobakteerikanta. Normaalien hiirten ruumiinlämmön vaihtelu näytti liittyvän samoihin bakteereihin kuin ihmisilläkin.
Myös terveillä muuntogeenisillä hiirillä, joilla ei ollut mikrobiomia, ruumiinlämpö oli alempi kuin hiirillä yleensä. Bakteereja tappava antibioottihoito sai niiden ruumiinlämmön laskemaan entisestään.
Monet tekijät ohjaavat suolistobakteereja
Tutkijoiden mukaan tuloksista selvisi, että suolistobakteerit voivat olla avainasemassa ruumiinlämmön sääntelyssä. Siten muutokset suoliston pienen asukkaiden koostumuksessa voivat selittää, miksi ihmisen keskimääräinen ruumiinlämpö on alentunut viimeksi kuluneiden 150 vuoden aikana.
”Ihmisen perimä ei ole muuttunut merkittävästi 150 viime vuoden aikana, mutta nykyravinto, hygienia ja antibiootit vaikuttavat suolistobakteereihin”, totetaa tutkija Kale Bongers lehdistötiedotteessa.
Bongers korostaa kuitenkin, että tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta yhteys voidaan osoittaa varmasti.