Juuri nyt aivoissasi toimii noin 86 miljardia hermosolua, jotka työskentelevät yhdessä aistimusten, ajatusten ja liikkeiden tuottamisessa.
Aivotutkimuksen alusta lähtien on oletettu, että hermosolut lähettävät viestejä toisilleen salamannopeasti neurotransmittereiksi kutsuttujen välittäjäaineiden avulla.
Hermosoluja avustavat niin sanotut tukisolut, jotka suojaavat hermosoluja haitallisilta aineilta ja huolehtivat siitä, että viestit voidaan lähettää nopeasti ja tehokkaasti.
Nyt uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että näiden kahden aivosolutyypin lisäksi aivoissa on myös solu, josta on saatu tietoa vasta viime vuosina.
Löydön teki sveitsiläinen tutkijaryhmä, joka itse asiassa jo muutama vuosikymmen sitten esitti teorian siitä, että aivojen tukisoluryhmä, astrosyytit, näyttää osallistuvan myös aivojen viestinvälitykseen.
Astrosyytit ovat tähtimäisiä tukisoluja, jotka ympäröivät hermosoluja, puhdistavat niitä ja johtavat niille ravinteita verisuonista.
Pitkään tutkijat uskoivat, että tähtimäiset tukisolut olivat vain passiivisia apulaisia. Sveitsiläistutkijat uskovat kuitenkin, että tietty ryhmä astrosyyttejä toimii hermo- ja tukisolujen hybridinä, joka tuottaa sekä ravintoa että signaaliaineita.
Kun ajatus esiteltiin ensimmäisen kerran muutama vuosikymmen sitten, muut tutkijat suhtautuivat epäilevästi, sillä he eivät onnistuneet toistamaan löydöstä.
Astrosyytit (vihreä) ovat yksi hermoston kolmesta tukisolutyypistä. Tukisoluihin kuuluvat myös oligodendrosyytit ja mikrogliasolut. Astrosyyttien tehtävänä on muun muassa siivota hermosolujen ympäristöä ja siirtää ravintoaineita verisuonista hermosoluihin.
Nyt sama tutkimusryhmä on kuitenkin tehnyt modernilla tekniikalla uuden tutkimuksen, jossa tutkittiin aikuisten hiirten aivoista otettuja viipaleita.
Uudet mikroskoopit ratkaisivat
Tutkijat tarkastelivat erityisesti aivojen keskellä sijaitsevalla hippokampuksen alueella olevia tukisoluja, sillä hippokampus on tärkeä alue uusien kokemusten ja aistikokemuksille oppimiselle.
Tutkijat etsivät jälkiä aivojen yleisimmän merkkiaineen, glutamaatin, vapautumisesta. Sitä löytyi hiirten useista astrosyyttiryhmistä.
Uudella aiempaa tehokkaammalla mikroskooppisella kuvantamismenetelmällä tutkijat värjäävät tutkittavat solut fluoresoivalla väriaineella. Siten pystytään tarkasti seuraamaan glutamaatin vapautumista hiirten tukisoluissa. Juuri tästä tutkijat saivat uusia oivalluksia.
”Ne erittävät välittäjäaineita sellaisella mekanismilla ja nopeudella, joka tavallisesti liitetään vain hermosoluihin. Siksi kutsumme niitä eräänlaisiksi hybridisoluiksi”, tutkimusryhmän jäsen Andrea Volterra selittää NewScientistille.
Tutkijat uskovat löytäneensä todisteita siitä, että tällaisia aivosoluja voi olla myös ihmisellä. He eivät kuitenkaan tiedä, kuinka paljon niitä mahdollisesti on ja onko niitä vain aivojen hippokampuksessa.
Tutkijat uskovat myös löytäneensä todisteita siitä, että vastikään löydetyllä aivosolulla voi olla merkitystä niillä alueilla, jotka osallistuvat liikkeiden hallintaan ja muistiin.
Siksi seuraavaksi on vuorossa hybridisolun roolin tutkiminen aivosairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa.