Ei ole yllättävää, että maalla asuvat kärsivät vähemmän masennuksesta kuin kaupunkilaiset.
Melu, ilmansaasteet ja auringonvalon puute kerrostalojen alakerrosten asunnoissa ovat vain muutamia päivittäisistä haitoista, jotka liittyvät kaupunkilaisten arkeen.
Ehkä siksi masennusdiagnoosit kaupunkilaisilla ovat aiemmassa tutkimuksessa olleet kaikkiaan 39 prosenttia yleisempiä kuin maalla asuvilla. Tutkimusaineisto kerättiin yhdeksästä Euroopan maasta ja Yhdysvalloista.
Kaikilla kaupunkialueilla ei henkinen pahoinvointi kuitenkaan ollut yhtä vakavaa. Päinvastoin.
Näin yllättävään lopputulokseen pääsi kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuului tutkijoita Yhdysvalloista, Ruotsista ja Tanskasta. Tutkijat kävivät läpi suuren määrän dataa ja satelliittikuvia tutkimuksessa, joka julkaistiin Science Advances -julkaisussa.
Satellittikuvat yhdistettiin väestötietoihin
Tutkijoiden tavoitteena oli löytää resepti täydelliseen kaupunkiin, joka tukee kestävää kehitystä ja asukkaiden henkistä hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Vastausta etsittiin koneoppimistyökaluilla, jotka tutkivat satellittikuvia kaikista Tanskan rakennuksista vuosilta 1987–2018.
Seuraavaksi rakennukset luokiteltiin korkeuden ja alueen rakennustiheyden mukaan.
Sitten tutkijat tarkastelivat kattavaa asuinrakennusdataa ja vertasivat sitä Tanskan terveys- ja sosioekonomisissa rekistereissä oleviin osoitetietoihin.
Näin tutkijat saivat selville tunnetut tekijät, jotka lisäävät masennusta, kuten sosioekonominen asema tai vanhemmat, joilla on psyykkinen sairaus.
Sosiaalinen kanssakäynti lisää viihtyvyyttä
Tulokset eivät viitanneet siihen, että tiheästi asutuilla alueilla olisi enemmän masennuksesta kärsiviä kuin muualla.
Tutkijat arvelevat selitykseksi sitä, että keskustoissa asuvilla ihmisillä on hyvät mahdollisuudet sosiaalisten verkostojen ylläpitoon, mikä edistää mielenterveyttä.
Tutkijat ehdottavat, että lähiöiden julkisia tiloja laajennettaisiin ja jatkossa rakennettaisiin kaupunkeja ja kortteleita niin, että ihmiset eivät olisi riippuvaisia autoista. Ohessa ilmakuva australialaisesta lähiöstä.
Maaseudulla asuminen ei myöskään näytä lisäävän mielenterveysongelmia.
Lähiöissä, tarkemmin sanottuna alueilla, joilla on pääasiassa yhden perheen omakotitaloja, oli suurin riski kärsiä masennuksesta.
Tutkijat toteavat, että lähiöissä asuvien suhteellisen korkea riski sairastua masennukseen johtuu arkeen liittyvistä pitkistä automatkoista, varsin vähäisistä julkisista tiloista ja suhteellisen matalasta asukastiheydestä. Nämä kaikki rajoittavat omakotilähiöissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia tavata toisia ihmisiä esimerkiksi kahviloissa, kaupoissa tai ravintoloissa.
Tutkijat korostavat, että tutkimus tehtiin Tanskassa. Siksi ei ole varmaa, että tulokset ovat verrannollisia muihin maihin, joissa on erilaiset maantieteelliset ja kulttuurilliset olot.