Miksi parkuminen uuvuttaa?
Olen huomannut, että tunnen itseni hyvin väsyneeksi itkeä vollotettuani.
Itkeminen ei ole aina vain kyynelten vuodattamista. Kun ihminen parkuu jonkin voimakkaan tunteen, kuten surun, tai vahvan tarpeen, kuten nälän, takia, hän ei työllistä vain kasvojensa lihaksia, vaan itkemiseen osallistuu koko keho.
Etenkin ylävartalon lihakset ja keuhkot työskentelevät ahkerasti, kun katkonainen hengitys välillä voimistuu. Fyysinen ja psyykkinen rasitus näkyy sydämen sykkeessä: se kiihtyy.
Itku on fyysistä toimintaa
Kovasti itkiessään ihminen ei pysy yleensä paikallaan, vaan hän esimerkiksi tekee nykiviä ruumiinliikkeitä, vääntelehtii, sätkii jaloillaan ja huitoo käsillään.
Vaikka parkumisen voidaan sanoa olevan hyvin kokonaisvaltaista ruumiillista ja henkistä toimintaa, siinä, miten paljon se kuormittaa kehoa, on yksilöllisiä eroja. Jotkut itkevät niin fyysisesti, että heistä tuntuu itkun loputtua siltä kuin he olisivat käyneet jumpassa.
Liikuntavertaus ei olekaan kovin kaukaa haettu, sillä itkeminen lisää energiankulutusta, kun se vilkastuttaa hengitystä ja verenkiertoa sekä voimistaa kyynelten ja liman eritystä sekä kasvattaa liikkeiden vaatimaa lihasjänteyttä.
Vuonna 1998 tehdyn yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lapset kuluttavat itkiessään jopa 30 prosenttia enemmän energiaa kuin ollessaan aivan hiljaa paikallaan. Näin suuri ero perusaineenvaihduntaan selittää ainakin osittain sen, miksi monista tuntuu siltä, että itkeminen käy työstä.