Monet vanhemmat ovat yhä huolissaan siitä, miten tietokonepelit vaikuttavat lasten kongnitiiviseen kehitykseen, vaikka monet uskomukset pelien haitallisuudesta onkin jo kuopattu.
Yhdysvaltalaisessa 2 217 lasta kattaneessa tutkimuksessa todetaan, että suoranaista syytä vanhempien huoleen ei ole.
Paljon tietokonepelejä pelaavat lapset nimittäin selvisivät tutkimuksen testeistä paremmin kuin lapset, jotka eivät pelanneet tietokonepelejä.
Pelaajat vs ei-pelaajat
Tutkimuksessa lasten aivot kuvattiin joko 9- tai 10-vuotiaana, jotta saatiin selville, miten tietokonepelit vaikuttivat aivoihin.
Lapset jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän lapset ilmoittivat, että he eivät pelanneet lainkaan tietokonepelejä, toisen ryhmän lapset taas sanoivat pelaavansa vähintään kolme tuntia päivässä.
Kummallekin ryhmälle laadittiin tehtäviä, jotka piti ratkaista mahdollisimman nopeasti samalla kun lasten aivot magneettikuvattiin. Ensimmäisessä tehtävässä lasten piti painaa tietokoneen näppäimistön nuolinäppäimiä sen mukaan, millainen nuoli näkyi tietokoneen näytöllä.
Jos näytölle ilmestyi tietynlainen nuoli, lasten piti olla painamatta näppäintä. Tällä tehtävällä testattiin reaktiokykyä ja kykyä lopettaa toiminta tietystä signaalista.
Toisessa tehtävässä piti muistaa kasvonilmeitä, jotka näkyivät tietokoneen näytöllä.
Tehtävällä testattiin lasten työmuistia, jota tarvitaan muun muassa lukemisessa, loogisessa ajattelussa ja ongelmanratkaisussa.
Peli vaatii keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisukykyä
Kummankin tehtävän tulokset osoittivat, että pelaavat lapset selviytyivät tehtävistä paremmin. Heidän oli helpompi muistaa kasvoja ja he olivat parempia kontrolloimaan sitä, milloin heidän piti painaa näppäimiä.
”Ne aivojen osat, jotka liittyvät työmuistiin, keskittymiskykyyn ja ongelmanratkaisuun, olivat pelaajilla huomattavasti aktiivisempia”, toteaa neurotutkija Bader Chaarani yhdysvaltalaisesta Vermontin yliopistosta Science News Exploresin haastattelussa.
Tulos ei yllättänyt tutkijaa.
”Tietokonepelit vaativat monenlaisen informaation nopeaa käsittelyä. Lisäksi pelissä vaaditaan ongelmanratkaisukykyä ja visuaalista keskittymistä”, Chaarani selittää.
Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhemmat voisivat antaa lasten pelata mielin määrin, sanovat tutkijat.
”Pelaajat selviävät näissä testeissä paremmin, mutta meillä ei vielä ole vastausta siihen, miksi niin on”, sanoo Fran Blumberg Science News Exploresin haastattelussa. Blumberg tutkii lasten keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisua Fordhamin yliopistossa.
Chaarani on hänen kanssaan samaa mieltä.
”Meidän pitää muistaa, että tämä on vasta tutkimussarjan ensimmäinen tutkimus, joten emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että pelaajien aivoissa tapahtuneet muutokset voivat olla syntyneet jonkin muun aivotoiminnan kustannuksella”, Chaarani toteaa.