Voiko pistely lievittää kipua?

Voiko pistely lievittää kipua?

Akupunktuuria on harjoitettu jo tuhansia vuosia. Siitä huolimatta sen tehosta ei tiedetä kovin paljon. Totuutta hoitomenetelmän tepsivyydestä on yritetty selvittää tutkimuksilla, joissa asiasta tietämättömiä potilaita harhautetaan huiputusneuloilla.

Shutterstock

Potilas tärisee jännityksestä. Hän on kärsinyt vuosia selkäkivusta ja käynyt turhaan lääkärissä.

Nyt hän makaa puolialastomana silmät ummessa mukavalla hoitopöydällä ja tuntee käden koskettavan kevyesti jalkaansa. Sitten hän aistii pienen piston ja pyörityksen ihossaan. Käsi siirtyy rauhallisesti toiseen kohtaan ja pistää siihen neulan samalla tavalla. Kun neuloja on useassa eri paikassa, kehossa alkaa levitä heikosti havaittava arkuuden tuntu.

Potilas on saanut hoitajan vastaanotolla ihoonsa 12 neulaa, jotka on pistetty noin neljän millimetrin syvyyteen niin sanottuihin akupisteisiin. Kun hoito on ohi, potilas on aistivinaan, että selkäkipu on hellittänyt.
Suuri osa niistä ihmisistä, jotka hakevat apua akupunktuurista, kokee kivun tai muiden oireiden lievittyvän. Missä pistelyn vaikutus piilee? Alkuperäisen selityksen mukaan neulat saattavat kehon energiavirrat tasapainoon ja siten parantavat sairauden.

Nykytiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että oppi on hataralla pohjalla. Itse asiassa monet akupunktuurin harjoittajat myöntävät, että vanha teoria joutaa romukoppaan.

5 % eurooppalaisista on viimeisten 12 kuukauden aikana saanut akupunktuuria tai akupainantaa, joka on ilman neuloja määräpisteisiin kohdistuvaa voimakasta käsittelyä. Luku perustuu vuonna 2018 julkistetun suomalaistutkimuksen tuloksiin.

Toista oletusta pidetään järkevämpänä, vaikka se pudottaakin pohjan pois koko oppirakennelmalta. Sen mukaan potilaan kokema oireiden lievittyminen perustuu niin sanottuun lumevaikutukseen. Sen syntymistä edistävät sekä hoitotilanne akuhoitajan rauhoittavasta puheesta ja kosketuksesta neulojen pistämiseen että potilaan odotukset käsittelyn tehon suhteen. Pistelyhoidossa käytettävillä neuloillahan tuskin on sinänsä kipua lievittävää vaikutusta.

Lumeilmiö on todistettavasti olemassa, mutta se ei käy hoidosta. Vaikutus on yleensä rajallinen ja lyhytaikainen, ja sitä on vaikea määrittää ja mitata luotettavasti. Lumeilmiötä esiintyy sekä koululääketieteen että täydentävien hoitojen yhteydessä, mutta tutkitusti vaikuttavien lääkkeiden ja käsittelyjen osalta voidaan sanoa, että lumevaikutus on bonusta. Muissa tapauksissa ilmiö vastaa täysin hoidon kokonaistehoa.

Onko akupunktuuri pelkkää lumetta? Kysymykseen on vaikea vastata, sillä varma tieto vaatii mielettömän huiputusnumeron. Ensin pitäisi järjestää tutkimus, jossa osa koehenkilöistä saisi ihoonsa neuloja, osa ei – mutta niin, etteivät hoidettavat eivätkä hoitajat tietäisi, kumman ryhmän jäsenestä ja kummasta käsittelystä on kulloinkin kysymys. Ainoastaan tällä tavoin voitaisiin varmistaa saman lumevaikutuksen syntyminen ja mahdollisuus määrittää pistelyhoidon todellinen lääketieteellinen teho.

Neulat säätelevät energiavirtaa

Akupunktuuria on käytetty tuhansia vuosia. Vanhimmat sitä koskevat kiinalaiskirjoitukset ovat vuoden 200 eaa. tienoilta, mutta luusta tai kivestä valmistetut neulat viittaavat siihen, että pistelyhoito on vanhempaa perua.

Nykyään akupunktuurilla on tunnustettu, vankka asema Kiinassa, ja siellä akupunktuuri kuuluu lääketieteen opintoihin. Vanhan akupunktuurin perustana olevan ajatustavan mukaan ihminen nähdään elimellisenä kokonaisuutena, jossa kahden vastakkaisen energian, jinin ja jangin, tulisi olla tasapainossa. Epätasapaino johtaa sairastumiseen.

Jinistä ja jangista käytetään yhteisnimitystä qi, ja energiavirta kulkee elinten välillä kehon pinnan rataverkossa, joka koostuu meridiaaneista. Pistämällä neulat määräkohtiin, akupisteisiin, voidaan säädellä meridiaanien energiavirtaa ja näin palauttaa keho tasapainotilaan.

Väite: ”Neulat saavat elimistön energian tasapainoon”

1 / 3

undefined

123

Alkuperäisellä akupunktuurin taustalla olevalla ajatuksella on yhä kannattajia. Se sisältää jin- ja jang-energiavirrat, joihin voidaan vaikuttaa pistämällä ihoon määräkohtiin neula.

Käytännössä akupunktuuria harjoitetaan useimmiten puhtailla teräsneuloilla, jotka ovat alle puoli millimetriä paksuja. Rasvakerroksen paksuuden mukaan terä painetaan 2–8 millimetrin syvyyteen ja jätetään siihen vajaaksi puoleksi tunniksi. Pisto ei tee kipeää, mutta se voi aiheuttaa heikkoa kouristelua tai arkuutta. Yleensä käsittely toistetaan muutaman päivän välein, kunnes potilas alkaa tuntea hoidon vaikutuksen.

Sekä tutkijoiden että akuhoitajien on ollut mahdoton todistaa energiavirtojen, meridiaanien ja tarkasti määritettävien akupisteiden olemassaolo. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että akupunktuuri on tehotonta.

Monet tavalliset lääkärit pitävät neulahoitoa harkinnan arvoisena vaihtoehtona silloin, kun tarvitaan kivun tai pahoinvoinnin lievitystä eikä haluta tai voida turvautua lääkkeisiin. Lisäksi monissa sairaaloissa – myös Pohjoismaissa – potilaat voivat joissain tilanteissa saada akuhoitoa. Mitä sitten sanovat todisteet?

Kokeet on suoritettu kehnosti

Brittiläinen lääkäri Edzard Ernst kävi vuonna 2009 läpi 32 tutkimusta, joissa oli analysoitu enimmillään 26 koehenkilön vastetta akupunktuuriin.

Kaikkiaan kyse oli 246:sta satunnaistetuksi vertailevaksi kaksoissokkokokeeksi kuvatusta tutkimuksesta. Toisin sanoen osallistujat oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toisen jäsenet saivat akupunktuuria, toisen sitä vastoin tehotonta huiputushoitoa tietämättä, kumpaan ryhmään he kuuluivat.

Tällainen järjestely, jos se toteutetaan oikein, takaa lääketieteen alalla luotettavimmat tulokset.

Edzard Ernstin selvitys paljasti, että 32 tutkimuksesta 25 osoitti akupunktuurin yhtä tehokkaaksi kuin huiputushoidon, jota nimitetään myös lumeeksi. Kahdessa tutkimuksessa lopputulos oli jätetty avoimeksi, ja viidessä päätelmäksi tuli, että akupunktuuri vaikuttaa potilaan oloon ja terveyteen.

Ainoat vaivat, joihin akupunktuurista voi ilmeisesti saada apua, ovat päänsärky, selkäkipu, (syöpä)lääkkeiden ja leikkausten aiheuttama pahoinvointi sekä virtsankarkailu. Näihinkin tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua tietyin varauksin, sillä valtaosa tutkimuksista ei täytä lääketieteellisille kokeille asetettuja perusvaatimuksia.

Tieteen tuomio: Neulahoito lievittää selkäkipua

Vain pieni osa akupunktuuria koskevista tutkimuksista täyttää kaikki tieteelliset kriteerit. Ilman luotettavia tuloksia on vaikea arvioida, toimiiko hoito niin kuin sen väitetään. Laadukkaimmista kokeista tehtyjen päätelmien mukaan akupunktuurista voi olla apua joihinkin oireisiin, esimerkiksi syövän lääkehoidon sivuvaikutuksiin ja kipuun.

  • Todisteet vakuuttavat.

    Ei mitään sairauksia.

  • Ilmeisesti vaikuttaa.

    • Lääkkeiden ja leikkauksen aiheuttama pahoinvointi
    • Pitkäkestoinen selkäkipu
    • Virtsankarkailu
    • Päänsärky
  • Todisteet eivät vakuuta

    • Nivelrikko
    • Unettomuus
    • Kuukautiskivut
    • Alzheimerin tauti
    • Astma
    • Masennus
    • Ärtyvä suoli
    • Vieroitusoireet
    • Skitsofrenia
    • Tenniskyynärpää

Vuonna 2018 kiinalaisen Sichuanin yliopiston professori Xin Sun arvioi 318 tutkimusta, joiden kohteena oli akupunktuurin vaikutus polven nivelrikkoon.

Tekijöiden mukaan kyse oli kaikissa tapauksissa satunnaistetuista vertailevista kaksoissokko­kokeista, mutta kiinalaisprofessorin tiheän seulan läpäisi vain murto-osa: alle viidessä prosentissa tutkimuksista potilaiden jako hoito- ja lumeryhmiin oli tehty ja dokumentoitu pätevästi, vaikka se on oikein järjestetyn ja tuloksiltaan luotettavan satunnaistetun kokeen välttämätön edellytys.

21,6 miljardin euron arvosta ostettiin akuhoitoja eri puolilla maailmaa 2017.

Vain kahdeksassa prosentissa tutkimuksista ei ollut mittausongelmaa. Muissa ei ollut etukäteen määritetty kriteerejä koe­henkilöiden kokemalle tai osoittamalle vaikutukselle.

Monitulkintaisuus ja epämääräisyys ovat tieteessä pulmallinen asia. Hoidon tehoahan voidaan arvioida monilla mittareilla, kuten potilaan omakohtaisella tai lääkärin käsityksellä kivun voimakkuuden tai liikuntakyvyn muutoksesta. Kun hoito ei tehoa, muuttuja pysyy useimmilla samana, mutta olemassa olevan sattuman mahdollisuuden takia se voi joillakin osoittaa plussaa tai miinusta.

Mikäli satunnaisvirheitä ei minimoida, johtopäätökset voivat olla vääriä, esimerkiksi liian myönteisiä.

Lumeneula harhauttaa hoitajaa

Xin Sunin tekemä erittely paljastaa akupunktuuria koskevat tutkimukset enimmäkseen puutteellisiksi ja siksi myös epäluotettaviksi. On kuitenkin ollut yrityksiä parantaa tutkimuksen laatua, vaikka yhtä perusongelmaa on vaikea ratkaista.

Ilman oikein järjestettyä kaksoissokkokoetta ei saada pätevää arviota hoidon tehosta. Hyvän tieteellisen käytännön mukaan koehenkilöt eivät tiedä, kuuluvatko he hoito- vai lumeryhmään.

Yhtä tärkeää on varmistaa myös, että suorittajakin on tietämätön siitä, kummanlaista hoitoa hän antaa. Jos asia on tiedossa, on olemassa vaara, että suorittaja (hoitaja tai tutkija) tietoisesti tai tiedostamattaan suhtautuu eri tavoin toisen ryhmän jäseniin ja käyttäytymisellään vääristää lopputulosta joko vahvistaen tai heikentäen lumevaikutusta.

Tavoitteena on kehittää lumeneula, joka hämää sekä hoitajaa että potilasta. Tähän mennessä paras vaihtoehto perustuu ihoa läpäisemättömään terään, joka painuu pistettäessä jousimekanismin ansiosta varteen. Testaus on kuitenkin paljastanut, että huiputus ei uppoa kaikkiin koehenkilöihin eikä jää yleensä hoitajilta huomaamatta.

hyvä tieteellinen käytäntö: Hoidon pitää pysyä salassa

Kaksoissokkokoe: Potilaan odotukset ja hoitajan käytös potilasta kohtaan voivat vaikuttaa tutkimuksen tulokseen. Jotta kaikilla koehenkilöillä on samat odotukset ja sama kohtelu riippumatta siitä, saavatko he tehokasta vai tehotonta hoitoa, tutkijan täytyy varmistaa, että vertailuryhmien jäsenet eivät ole tietoisia siitä, kummanlaista hoitoa he saavat. Asian tulee jäädä myös hoidon antajalta salaan.

  • Väärin

    Hoidosta ollaan selvillä

    Potilaat jaetaan kahteen ryhmään. Toiselle annetaan tehoavaa hoitoa, kuten kiputabletteja, toinen saa tehotonta lumelääkettä, esimerkiksi sokeripastilleja.

    Valmisteet jakava lääkäri tai apteekkari tietää, kummasta on kysymys, kun hän annostelee ne yksittäisille
    koehenkilöille. Myös molempien ryhmien jäsenet pystyvät helposti päättelemään, ottavatko he vaikuttavaa ainetta sisältäviä tabletteja.

  • Oikein

    Hoidosta ollaan epätietoisia

    Potilaat jaetaan satunnaisesti hoito- ja lumeryhmiin. He ja kaikki heidän kanssaan tekemisissä olevat ihmiset ovat täysin tietämättömiä siitä, kuka saa tehotonta ja kuka tehoavaa ainetta.

    Koehenkilöt ja jaettavat valmisteet numeroidaan. Kaikki valmisteet vastaavat toisiaan jakoperusteena toimivaa numeroa lukuun ottamatta. Näin suoritettuna koe on pätevästi vertaileva kaksoissokkotutkimus.

  • Merkitys

    Tietovuoto vääristää tuloksen

    Satunnaisuus- ja salaisuusasteella on suuri merkitys tutkimustulokselle.

    Eräässä analyysissä hoidon teho näyttäytyi peräti 17 prosenttia todellista suurempana, kun tutkimus ei täyttänyt kaksoissokkokokeen vaatimuksia. Tutkimuskohdehoitomenetelmä voi vaikuttaa virheen suuruuteen.

Jymäytys on kuitenkin kaiken a ja o. Merkitys tuli hyvin esiin yhdysvaltalaisen syöväntutkimuslaitoksen Memorial Sloan Kettering Cancer Centerin tilastotieteilijän Andrew Vickersin vuonna 2018 tekemässä analyysissä.

Hän kävi läpi 39 akupunktuuria koskevaa tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 20 000 koehenkilöä. Ilmeni, että hoidon teho voi olla lumevaikutusta suurempi kivunlievityksessä. Kiinnostavinta selvityksessä oli kuitenkin se, että koettu helpotus oli sitä pienempi, mitä vahvemmin lumeryhmän jäsen uskoi saavansa varsinaista akupunktuuria.

Vickersin havainto antaa ymmärtää, että kokemus hoidon kipua lievittävästä vaikutuksesta perustuu paljolti olettamukseen aidon akupunktuurin saamisesta. Se vihjaa kuitenkin myös, että neulat todella tuottavat potilaille helpotusta lumevaikutusta enemmän. Siitä, onko asia tosiaan näin, ei voida kuitenkaan varmistua ilman neuloja, jotka vetävät nenästä sekä koehenkilöitä että heidän hoitajiaan.

Ajatus, että pistelyhoidosta on hyötyä kipupotilaille, saa joka tapauksessa tukea toisenlaisista tutkimuksista: hiirikokeista.

Pisto vapauttaa viestiainetta

Tanskalaisen neurobiologin Maiken Nedergaardin johtama tutkijaryhmä analysoi vuonna 2010, miten hiirien elimistö reagoi ihoon pistettäviin ja siinä pyöritettäviin neuloihin. Käsittely vastasi siis akupunktuuria.

Analyysi paljasti, että adenosiinin määrä kasvoi neulaa ympäröivässä kudoksessa. Adenosiini toimii välittäjäaineena, joka muun muassa auttaa kehoa korjaamaan kudosvaurioita. Adenosiinilla on kuitenkin myös huomattava vaikutus niihin hermosoluihin, jotka välittävät kipuviestejä aivoihin.

Nedergaard sai selville, että adenosiini vaimentaa hiirissä kipuärsykkeitä sillä seurauksella, että aivot reagoivat niihin tavallista passiivisemmin ja laimeammin.

Pistely vapauttaa kehon omaa lääkettä

1 / 4

undefined

1234

Tutkijat ovat viime aikoina selvittäneet akupunktuurin tieteellistä perustaa ja osoittaneet hiirikokeilla, että neulat voivat saada ihoon ilmestymään ainetta, joka vaimentaa hermoston kipuviestejä.

© Claus Lunau

Pistelyn jälkeen koe-eläimet aistivat heikommin muun muassa kuumuuden, joka normaalisti aiheuttaa hiirille kipuaistimuksen. Varmistuakseen siitä, että neulojen teho ei selittynyt minkäänlaisesta lumevaikutuksesta, tutkijat tuottivat muuntogee­nisiä hiiriä, joiden hermosolut eivät reagoi adenosiiniin.

Kun näille yksilöille tehtiin samanlainen pistelykäsittely kuin muille laboratoriohiirille, kipuaistimus syntyi tavalliseen tapaan. Tästä voitiin päätellä, että neuloilla oli lumevaikutusta suurempi teho.

Sittemmin Nedergaard on selvittänyt, että akupunktuuri vapauttaa myös ihmisissä paikallisesti – siis neulojen ympärille – adenosiinia. Sen määrän hän on todennut riippuvan paitsi siitä, mihin kohtaan neula pistetään, myös siitä, pyöritetäänkö neulaa vai ei.

Vielä on kuitenkin hämärän peitossa, vaikuttaako adenosiini ihmisissä samalla tavalla kuin hiirissä. Näissä adenosiini lievitti kipua alle vuorokauden. Jos vaikutusaika on ihmisillä yhtä lyhyt, akupunktuuri tuskin vastaa jatkuvan kivunlievityksen tarpeisiin, vaikka siitä saisikin helpotusta.

Nykytiedon valossa näyttää siltä, että neulahoito saattaa saada kivun hellittämään lumevaikutusta tehokkaammin. Sen mahdollisuudet lienevät kuitenkin suhteellisen rajalliset. Akupunktuurista tuskin on sanottavaa apua esimerkiksi masennusta tai reumatauteja sairastaville potilaille.

Lue myös:

Woman with acupunctur needles
Terveys

Tiede: Neulahoidon teho osin selittämättä

0 minuuttia
Cigarette in Hand
Terveys

Säteileekö tupakansavu?

0 minuuttia
Vesi topbillede
Terveys

8 merkkiä siitä, että juot liian vähän

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!