Vältä verkon terveysansat

Juo omaa pissaa. Syö vain rasvaista ruokaa. Netistä löytyy jos jonkinlaisia terveysvinkkejä, mutta monet niistä ovat pelkkää huuhaata. Osassa ihmehoidoista voi toki olla vähän järkeäkin.

Juo omaa pissaa. Syö vain rasvaista ruokaa. Netistä löytyy jos jonkinlaisia terveysvinkkejä, mutta monet niistä ovat pelkkää huuhaata. Osassa ihmehoidoista voi toki olla vähän järkeäkin.

Shutterstock & Lotte Fredslund

Ihmehoitoja mainostavat muun muassa julkkikset, muotibloggaajat ja omin päin oppineet ravintoasiantuntijat.

Tieteellinen tarkastelu paljastaa verkon terveysvinkit enimmäkseen epäluotettaviksi: niihin on siis syytä suhtautua varauksellisesti.

Osa ohjeista on kuitenkin ainakin jossain määrin järkeviä.

Avantouinti

Kylmäšokki kiihdyttää stressihormoneina tunnettujen kortisolin ja noradrenaliin eritystä. Ne herättelevät immuunijärjestelmää.

© Shutterstock

"Jääkylmä vesi karaisee kehoa": TOTTA

Avantouinti on suositumpaa kuin koskaan. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että kylmässä vedessä käyminen vaikuttaa monella tavalla edullisesti elimistöön.

Avannossa piipahtaminen stressaa kehoa lyhytaikaisesti. Akuutista stressireaktiosta on hyötyä toisin kuin jatkuvasta stressitilasta.

Hetkellinen stressi pakottaa kehon vahvistamaan vastustuskykyään, ja siitä seuraa, että stressinsietokyky paranee yleensäkin. Kylmäšokki kiihdyttää superoksididismutaasin ja katalaasin eritystä. Nämä entsyymit ehkäisevät solukalvojen, dna:n ja proteiinien vaurioita, joita kylmyydestä johtuva stressi voi aiheuttaa.

Lisäksi avantouinti suurentaa immuunisolujen määrää veressä. Kun tutkittiin hengitystieinfektioita, niitä esiintyi avantouintia harrastavilla 40 prosenttia vähemmän kuin verrokeilla.

Kylmät suihkut voivat totuttaa kehon kylmyyteen niin, että hermosto ei reagoi turhan ärhäkästi, kun käy esimerkiksi avannossa.

© Shutterstock

Talviuinti ei ole riskitöntä. Hermosto voi reagoida voimakkaasti kylmäšokkiin, sydämen toiminta saattaa häiriintyä, eikä keho pysty aina pitämään yllä normaalia ruumiinlämpöä.

Sopeutuminen vähentää vaaroja. Siksi talviuintiharrastus kannattaa aloittaa jo ennen veden jäätymistä tai totuttamalla kehoa kylmillä suihkuilla.

Koronadieetti

Erään tutkimuksen mukaan hyvin kasvispainotteinen ruokavalio voi lievittää COVID-19-taudin oireita.

© Shutterstock

"Ruokavalio lievittää COVID-19:ää": OSAKSI TOTTA

Kun syö oikein, ei tarvitse olla huolissaan COVID-19-taudista. Näin ainakin väitetään monissa terveysblogeissa.

Ei ole kuitenkaan tieteellisiä todisteita siitä, että ruokavalio voi antaa suojaa virustartuntaa vastaan.

Sen sijaan on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että ravinto voi lievittää oireita.

Seitsemän yhdysvaltalaisorganisaation tutkimusryhmä totesi, että kuudessa Euroopan maassa niillä terveysalan ammattilaisilla, joiden ruokavalio oli kasvispainotteinen, oli 73 prosenttia pienempi riski sairastua vakavaan COVID-19-tautiin kuin niillä, jotka söivät kalan lisäksi paljon myös muita eläinkunnan tuotteita.

Tutkijoita kiinnostavat erityisesti sellaiset ruoka-aineet kuin kaali ja hapatetut kasvikset, jotka ilmeisesti voivat lievittää yskää ja tulehdusta ja ehkäistä keuhkovaurioita.

Lisäksi näyttää siltä, että hedelmät, vihannekset, tee ja suklaa ovat hyödyllisiä sisältämiensä polyfenolien vuoksi. Nämä vaimentavat tulehdusta.

Polyfenolien on todettu myös voivan joskus estää koronavirusta tunkeutumasta soluun tai monistumasta siellä.

Pissanjuonti

Yleisen harhaluulon mukaan virtsa on steriiliä. Heti, kun virtsa on poistunut virtsaputkesta, bakteerit saastuttavat sen.

© Shutterstock

"Virtsadrinkit ehkäisevät sydänvaivoja": TARUA

Omaa pissaa juomalla voi pelastaa itsensä, kun joutuu kiipeliin syrjäseudulla. Tällaisia selviytymistarinoita on joka lähtöön. Esimerkiksi vuoristokiipeilijä Aron Ralston oli jumissa viisi päivää.

Viime vuosina somessa enemmän esillä ollut virtsaterapia perustuu väitteeseen, että virtsalla voi hoitaa ja ehkäistä monenlaisia vaivoja ja sairauksia hiustenlähdöstä sydän- ja verisuonitauteihin ja allergioihin.

Virtsalla ei kuitenkaan ole todistettu olevan lääkitsevää vaikutusta. Vaikka virtsaa voi juoda jonkin verran vaarattomasti, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Virtsa on verta suodattavien munuaisten erittämää nestemäistä jätettä, josta elimistön pitää päästä eroon.

Neste koostuu kylläkin 95-prosenttisesti vedestä. Loput on enimmäkseen suoloja, kreatiniinia ja virtsahappoa, mutta virtsa sisältää myös vähän proteiineja ja hormoneja.

Suolapitoisuuden vuoksi virtsa on yhtä huono janojuoma kuin merivesi – se edistää kehon kuivumista.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

Suola tyhjentää solut vedestä

Virtsa sisältää noin kaksi prosenttia suolaa. Kun juo virtsaa, elimistön suolapitoisuus (tummat pisteet) kasvaa. Solut alkavat menettää vettä (vaaleat pisteet), kun elimistö yrittää ylläpitää entistä veden ja suolan suhdetta. Nestehukka johtaa kuivumistilaan.

Virtsan steriiliys on yleinen väärinkäsitys.

Käytännössä bakteerit saastuttavat virtsan sillä hetkellä, kun se poistuu virtsaputkesta.

Paasto

Paasto voi tukea etenkin niiden iäkkäiden ihmisten terveyttä, joilla on huono vastustuskyky ja korkea kolesteroli.

© Shutterstock

"Paasto voi pidentää elämää": TOTTA

Paastosta puhutaan tätä nykyä paljon, ja tiede itse asiassa tukee monia siihen liitettyjä terveysväittämiä.

Tutkimusten mukaan paastoamalla on mahdollista vaikuttaa jopa useiden eri sairauksien kehittymiseen. Niitä ovat esimerkiksi verenkiertoelimistön taudit, syövät, sydäntaudit ja diabetes.

Paaston aikana keho ei käytä normaalisti voimavarojaan ruoansulatukseen ja energiantuotantoon. Sen sijaan elimistö voi keskittyä puhdistumiseen, joka vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Eläin- ja ihmiskokeiden mukaan paasto vahvistaa vastustuskykyä kiihdyttämällä kantasolujen kehittymistä uusiksi – vanhoja ja kuluneita korvaaviksi – veren immuunisoluiksi.

Yhdysvaltalaiskokeessa ne rotat, joiden ravinnonsaantia rajoitettiin, elivät pitempään kuin paastoamattomat rotat.

© Shutterstock

Eläinkokeissa on saatu näyttöä siitä, että ravinnosta pidättäytyminen vaikuttaa myönteisesti aivoihin ja parantaa tiedonkäsittelykykyä.

Paastoaja voi odottaa myös saavansa lisää elinpäiviä. Rottakoe osoitti, että joka toinen päivä paastoamalla on mahdollista hidastaa vanhenemista ja lykätä kuolemaa. Paastonneet rotat elivät 83 prosenttia pitempään kuin paastoamattomat.

Mehukuuri

Mehut voivat sekä edistää että ehkäistä diabetesta sen mukaan, mitä ne sisältävät ja mitä niiden lisäksi nautitaan.

© Shutterstock

"Mehut ehkäisevät diabetesta": OSAKSI TOTTA

Mehukuurien puoltajat uskovat, että juomista elimistö saa tehokkaasti käyttöönsä vitamiinit, polyfenolit ja antioksidantit. Arvostelua herättävät taas sokerit ja kuidun vähyys.

Mehuilla on monia hyviä ominaisuuksia, jos raaka-aineet ovat tuoreita eikä juomaan lisätä sokeria eikä elintarvikelisäaineita.

Esimerkiksi granaattiomenoista puristetusta mehusta voi tutkimuksen mukaan olla apua verensokerin tasaamisessa henkilöillä, joilla on esidiabetes.

Ja rypäletuoremehu on hiirikokeissa parantanut insuliiniherkkyyttä.

Valmismehuissa on kuitenkin usein – mahdollisesti haitallisia – lisäaineita ja lisättyä sokeria. Ne voivat aiheuttaa verensokerin heittelyä, joka on diabeteksen riskitekijöitä.

Terveysriskien kannalta turvallisin vaihtoehto on tuore täysmehu.

Vasta puristetun mehun sokeripitoisuus ei ole kovin suuri, ja se sisältää enemmän polyfenoleja, jotka hidastavat sokerin imeytymistä vereen ja kiihdyttävät insuliinin eritystä.

Ketodieetti

Hiilihydraatittomalla ruokavaliolla on vaikea tyydyttää vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja antioksidanttien tarve.

© Shutterstock

"Rasvakuurilla liiat kilot karisevat taatusti": TARUA

Syömällä enemmän rasvaa saa kehonsa polttamaan enemmän läskejä.

Terveen järjen vastaiselta vaikuttava väite sisältyy ketodieetin toimintaperiaatteisiin. Ruokavaliosta karsitaan melkein kaikki hiilihydraatit, jotta niiden saanti jää alle 30 grammaan vuorokaudessa.

Suurin osa energiasta saadaan rasvasta. Kun hiilihydraatteja ei ole tarjolla, elimistö tyydyttää energiantarpeensa varastorasvalla. Rasvaa poltettaessa syntyy sivutuotteena ketoaineita, jotka toimivat solujen vaihtoehtoisena energianlähteenä.

Siksi ketodieettiä mainostetaan erityisen tehokkaana laihdutusmenetelmänä.

Ketoaineilla on lisäksi antioksidanttien ja tulehdusta ehkäisevien aineiden ominaisuuksia. Siksi ruokavaliosta väitetään olevan apua esimerkiksi niille, joilla on sairas maksa tai diabetes.

Ketodieetti vaatii hiilihydraattien hylkäämistä, jotta elimistö tuottaa tarvitsemansa energian rasvasta.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

1. Verensokeri laskee

Normaalisti elimistö muuttaa hiilihydraatteja verensokeriksi, josta syntyy soluhengityksen tuloksena runsasenergiaista yhdistettä, ATP:tä. Ketodieetti saa verensokerin romahtamaan.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

2. Maksa tuottaa ketoaineita

Kun verensokeriksi muutettavia hiilihydraatteja ei ole, maksa alkaa valmistaa rasvahapoista ketoaineita.

© Shutterstock & Lotte Fredslund

3. Solut saavat energiaa ketoaineista

Verensokerin vähyys ajaa solut tuottamaan ATP:tä ketoaineista, ja siksi elimistö polttaa enemmän rasvaa.

Ketodieetti voi auttaa pudottamaan painoa lyhyellä aikavälillä ja lievittää sydänsairauksien oireita.

Ruokavalio on kuitenkin monella tapaa ongelmallinen, ja sen pitkäaikaisvaikutukset huolestuttavat asiantuntijoita.

Vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan ketodieetti voi aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä ja jopa sydän- ja verisuonitauteja, koska ilman hiilihydraatteja on vaikea tyydyttää vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja antioksidanttien tarve. Niiden lähteitähän ovat hedelmät, vihannekset, palkokasvit ja viljatuotteet.

Myös sydän voi kärsiä ketodieetistä. Melkein 25 000 osallistujan tutkimuksessa kävi ilmi, että vähiten hiilihydraatteja saaneilla ennenaikaisen kuoleman riski oli yli 30 prosenttia suurempi kuin eniten hiilihydraatteja saaneilla.