Fedme overvægt

Uutta tietoa: Lihava voi hyvinkin olla terve

Yllättävästi on käynyt ilmi, että painoindeksistä ei kannata tehdä päätelmiä henkilön lihavuuteen liittyvien sairauksien riskistä.

Yllättävästi on käynyt ilmi, että painoindeksistä ei kannata tehdä päätelmiä henkilön lihavuuteen liittyvien sairauksien riskistä.

Shutterstock

Yhdysvaltalaisen Van Andel Instituten tuoreen tutkimuksen mukaan painoindeksi (BMI, body mass index), joka saadaan jakamalla paino pituuden neliöllä, on melko epätarkka mittayksikkö, sillä se jättää huomiotta yksilölliset perinnölliset ominaisuudet ja johtaa yleistyksiin terveysongelmista ja -uhkista.

Yhdysvaltalaistutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että painoindeksinsä mukaan ylipainoisilla tai lihavilla ei ole välttämättä keskimääräistä suurempaa riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen. Vastaavasti normaalipainoisilla voi olla perinnöllinen sairastumisalttius, josta painoindeksi ei kerro mitään.

Kaksostutkimus valotti eroja

”On jo kauan tiedetty, että ylipainoiset jakautuvat ainakin kolmeen eri ryhmään: niihin, jotka ovat terveitä, niihin, joilla on jokin liitännäissairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti, ja niihin, joille on kehittymässä jokin liitännäissairaus. Halusimme selvittää, voidaanko tunnistaa ylipainoisten eri ryhmille ominaisia perinnöllisiä ominaisuuksia”, kertoo tutkimusta johtanut J. Andrew Pospisilik.

Pospisilikin johdolla perehdyttiin 153:een brittiläisessä TwinsUK-tietokannassa olevaan kaksospariin ja seurattiin kaksosten painon kehitystä useiden vuosien ajan. Tutkimusta täydennettiin hiirimallilla.

Elämäntapa voi vaikuttaa geeneihin

Tutkijat löysivät neljä eri metabolia- eli aineenvaihduntatyyppiä, joista kahdelle oli leimallista normaalipainoisuus ja kahdelle ylipainoisuus. Vain toiselle ylipainoisuustyypille oli tunnusmerkillistä kehon tulehdustila, joka kuuluu muun muassa syövän riskitekijöihin.

Toista ylipainoisuustyyppiä edustavilla sairastumisriski oli siis pienempi. Kävi myös ilmi, että osa geeneistä reagoi ulkoisiin tekijöihin, kuten ruokavalioon ja elämäntapaan, joiden tiedetään vaikuttavan painonhallintaan ja sairastumisalttiuteen. Kyse on epigeneettisestä säätelystä. Se tarkoittaa, että geeneissä tapahtuu periytyviä muutoksia dna:n emäsjärjestyksen muuttumatta. Siksi nämä muutokset voivat vaikkapa kumoutua.

Asian ydin on siinä, että ylipainoa pidetään yleisesti tiettyjen sairauksien riskitekijänä ja normaaliksi on valittu se painoindeksin alue, jossa ihmisen terveys on parhaimmillaan. Uusi tutkimus vihjaa, että painoindeksin tulkinnassa on tarkentamisen varaa. Henkilöllä voi olla perinnöllinen sairastumisalttius, ja esimerkiksi elämäntavat ja ruokavalio saattavat vaikuttaa siihen, kuinka geenit toimivat (epigeneettinen säätely). Näyttää siis siltä, että terveyden kehitystä ei voi ennustaa painoindeksin pohjalta kovinkaan luotettavasti. Pätevän riskiarvion laatimiseen tarvitaan enemmän tietoa yksilön ominaisuuksista.

Haaste voi näkyä painoindeksin uudelleenarviointina.

”Jos havainnoistamme syntyy potilaskäyttöön sopiva testi, lääkärit voivat tulevaisuudessa hoitaa potilaitaan paljon yksilöllisemmin”, toteaa J. Andrew Pospisilik.