"Melu on vain harmiton kiusa" - Tarua
Häiritsevät äänet, jotka koetaan meluksi, voivat vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin eri tavoin. Euroopassa eniten melusaastetta aiheuttaa liikenne.
Melusaasteeksi käsitetään liian kova, häiritsevä ääni, jonka esiintymisestä voivat kärsiä ihmisten lisäksi eläimet.
Meluisia elin- ja työympäristöjä on esimerkiksi vilkasliikenteisten teiden varsilla ja teollisuusalueilla.
Euroopan ympäristöviraston (EEA) vuonna 2020 julkaisemien tietojen mukaan liikenne on Euroopan pahin melusaasteen lähde, sillä autojen, junien tai lentokoneiden aiheuttamalle häiritsevälle äänelle altistuu jatkuvasti 113 miljoonaa eurooppalaista.
Kyse on 55 desibelin melutason ylittävästä äänestä. Tämä raja-arvon paikkeilla ovat muun muassa pesukoneen käyntiääni ja tavallisen keskustelun ääni.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on listannut melun haittavaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia ovat esimerkiksi verenpaineen nousu ja diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskin suureneminen.
EEA:n mukaan joka vuosi kuolee 12 000 eurooppalaista ennenaikaisesti melun takia.
"Melun lisäys lisää haittaa" - Joissain tapauksissa
Ääni etenee aaltoina melkein kuin meren laineet. Kaksi aaltoa voi nousta päällekkäin, ja se voimistaa ääntä.
Aallot voivat kuitenkin myös heikentää toisiaan, ja silloin ääni hiljenee tai jopa häviää – kun aallonhuippu ja -pohja kohtaavat.
Siksi melua voidaan vaimentaa vastamelulla, jossa ääniaallot värähtelevät vastakkaisesti.
Tätä periaatetta sovelletaan esimerkiksi kuulokkeissa, joissa on aktiivinen melunvaimennus. Lisäksi melusta voi olla hyötyä.
Kun ikääntyneet koehenkilöt kuulivat nukahtaessaan niin sanottua vaaleanpunaista melua, heidän tuloksensa parani seuraavana aamuna tehdyssä muistitestissä jopa 70 prosenttia.
"Melua hyödynnetään" - Totta
Melu on ääntä, ja ääni sisältää energiaa. Esimerkiksi mittauslaitteet voivat toimia sen varassa.
Anturit eivät tarvitse sähköjohtoja eivätkä vaihdettavia paristoja, vaan ne saavat kuluttamansa virran äänestä, joka on muuttunut sähköksi.
Muun muassa lentokenttien kiitotievaloja pidetään yhtenä mahdollisena menetelmän käyttökohteena. Tekniikka tuottaa nimittäin sitä enemmän sähköä, mitä meluisampi ympäristö on.
Kiitotievalot toimivat toimivat ikään kuin suurena mikrofonina, jossa äänen värähdykset muutetaan sähkömagneettisella induktiolla virraksi.