Teepussista löydettiin 400 hyönteisen jälkiä

Tee on maailman suosituimpia juomia, ja eri teelaatuja on olemassa vaikka kuinka paljon. Monille voi olla yllätys, että teestä nautittaessa nautitaan muutakin kuin kasvijuomaa – nimittäin minimaalisia hyönteisten jäännöksiä.

Tee on maailman suosituimpia juomia, ja eri teelaatuja on olemassa vaikka kuinka paljon. Monille voi olla yllätys, että teestä nautittaessa nautitaan muutakin kuin kasvijuomaa – nimittäin minimaalisia hyönteisten jäännöksiä.

Sekä ihmiset että eläimet jättävät jatkuvasti jälkeensä pieniä merkkejä itsestään. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun yskitään, aivastetaan tai raavitaan ihoa. Vaikka kyse on vähäisistä jäännöksistä, niissä piilee ainutlaatuinen dna-profiili.

Myös hyönteisten ja muiden pienten eläinten läsnäolosta jää ympäristöön todisteita. Kun tutkitaan teelehtiä, voidaan havaita esimerkiksi tuhohyönteisten aiheuttamia vioittumia tai erittämää sylkeä. Äskettäin tehty analyysi paljasti 40 tee- ja yrttinäytteestä peräti 1 200:n eri eläimen jälkiä.

”Suuri biologinen monimuotoisuus yllätti meidät. Yksittäisestä pussista, joka sisälsi noin 150 milligrammaa kuivattua vihreää teetä, löytyi 400 hyönteisen merkkejä”, totesi saksalaisen Trierin yliopiston geenitutkija Henrik Krehenwinkel.

Tavallisista vähittäiskaupoista hankituissa tee- ja yrittinäytteissä oli kaikkiaan 3 264 eläimen dna:ta. Edustettuina olivat niin hämähäkit, torakat, punkit, kärpäset kuin perhosetkin, kuten tutkimustulokset osoittavat.

Purema stressaa kasvia

Siitä, että eläimet syövät teepensaan lehtiä tai jättävät niihin muita mikroskooppisia jälkiä, ei aiheudu ihmisille terveysriskejä. Näin vakuuttaa Tieteen Kuvalehdelle Alexis Kaae, joka on Euroopan erikoisteeyhdistyksen (ESTA) varapuheenjohtaja.

”Pikku eläinten hyökkäykset voivat itse asiassa oli hyvä asia. Kun vaikkapa tietyt kirvat valtaavat taiwanilaisen teepensaan, kasvi stressaantuu ja lisää lehtiin makua antavaa ainetta, joka voi miellyttää teenjuojia”, selittää Alexis Kaae.

Kaae huomauttaa lisäksi, että teen laatu vaihtelee suuresti. Hänen mukaansa supermarketeissa myytävä pussitee vastaa harvoin ominaisuuksiltaan erikoiskaupoissa myytävää irtoteetä.

Teplukkere i Indien

Teenkorjuuta Intiassa.

© Foto: Bernard Gagnon/Wikimedia Commons

”Erot voivat tulla esiin esimerkiksi lehtien koossa. Osa teestä tulee suurilta viljelmiltä, jotka sijaitsevat matalalla ja kärsivät maaperän saastumisesta. Korkeammalla kasvatettu tee ei yleensä altistu yhtä paljon erilaisille saasteille ja voi siksi olla laadukkaampaa”, toteaa Alexis Kaae.

Teepensaan eri muunnokset kuuluvat Camellia sinensis -lajiin, ja niistä saadaan sekä vihreää että mustaa teetä. Teepensasta pidetään alkuperältään kiinalaisena. Eurooppalaiset tutustuivat teehen vasta 1500-luvulla. Englannissa juoma sai lämpimän vastaanoton, ja englantilaiset perustivat teeviljelmiä Intiaan.

Kahvia on vaikea tutkia

Henrik Krehenwinkel perehtyi eläinten teelehtiin jättämiin jälkiin siitä syystä, että hän tutkii, kuinka ihminen vaikuttaa eläinpopulaatioiden kehitykseen.

Pimeässä ja viileässä säilytettävät teelehdet osoittautuivat hyväksi tutkimuskohteeksi, sillä eläinten jäljet säilyvät hyvin samoissa olosuhteissa.

”Sen sijaan kahvi sopii huonommin tutkittavaksi, koska pavut paahdetaan. Dna tuhoutuu, kun sitä kuumennetaan kauan”, selittää Henrik Krehenwinkel The Scientist -tiedelehdessä.