Tarvitsevatko kaikki apinarokkorokotteen? Lue asiantuntijan arvio

Onko edessä uusi rokotuskierros? Kysyimme asiaa globaalin terveyden professorilta.

Onko edessä uusi rokotuskierros? Kysyimme asiaa globaalin terveyden professorilta.

Shutterstock

Suomessa oli todettu 4. elokuuta mennessä 22 apinarokkotapausta.

Apinarokkotapausten määrä on hieman kasvanut, ja vaikka suurin osa tartunnoista on saatu ulkomailta, on selvää se, että tartuntoja on nyt tapahtunut myös Suomessa.

Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotteessaan apinarokkotilanteesta 4. elokuuta.

Suomeen on tulossa elokuun aikana rokotetta, jota voidaan tarjota riskiryhmiin kuuluville. Tällä hekellä valtaosa tartunnan saaneista on miehiä, jotka ovat harrastaneet seksiä miesten kanssa.

Tieteen Kuvalehti kysyi tanskalaisen Aarhusin yliopiston globaalin terveyden professorilta Christian Morberg Wejselta, onko nyt odotettavissa jälleen koko kansaa koskeva joukkorokotus.

LUE LISÄÄ: Ylilääkäri: Tämän vuoksi apinarokko voi olla aiempaa tarttuvampi

Taloudelliset syyt ja kuolleisuus ratkaisevat, jaetaanko rokotteita

Kun tutkijoiden ja lääkäreiden on päätettävä, otetaanko jokin rokote kansalliseen rokotusohjelmaan, asiaa pohditaan useista näkökulmista.

Christian Morberg Wejse oli mukana päättämässä Tanskan kantaa niin sanotun rotavirusrokotteen pääsemisestä kansalliseen rokotusohjelmaan.

Morberg Wejse kertoo, että tutkijat punnitsevat apinarokkorokotteen tarpeellisuutta samoilla kriteereillä, joita käytettiin päätettäessä rotavirusrokotteen tarpeellisuutta vuonna 2012.

”Vaikka puhtaasti taloudellisten syiden vuoksi rotavirusta vastaan rokottaminen olisi ollut järkevää, sitä ei silti otettu kansalliseen rokotusohjelmaan. Tähän oli syynä se, että rotavirus aiheuttaa yleensä suhteellisen lievän taudin ja kuolleisuus tautiin on hyvin alhainen, ja sama pätee myös apinarokkoon.”

FAKTABOKSI: MILLAISIA OVAT APINAROKON OIREET?

  • Apinarokon oireet voivat muistuttaa vakavampaa tautia, isorokkoa. Oireita ovat imusolmukkeiden turpoaminen, lihaskivut, kuume, päänsärky, väsymys ja rakkulat, jotka taudin edetessä puhkeavat ja lopulta kuivuvat. Joskus iholle voi jäädä rakkuloista arpia.

Kuolleisuus apinarokkoon on alhainen

Heinäkuun 20. päivänä maailmassa oli rekisteröity 5 apinarokkoon kuollutta, kun sairastuneita oli yli 14 000. Kuolleisuus oli siten 0,04 %.

Esimerkiksi yhden maailman vaarallisimman viruksen, Marburg-viruksen, saaneista kuolee 50 %.

Sen lisäksi, että tutkijat ottavat selvää, kuinka tarttuva ja tappava tauti on ja kuinka suuria kustannuksia siitä koituu, he perehtyvät myös rokotteen haittavaikutuksiin ja rokottamiskustannuksiin.

”Näitä asioita punnitsemme jokaisen sellaisen sairauden kohdalla, johon on hyvä rokote. Jotkin, kuten COVID, yleistyvät niin, että rokotukset kohdistetaan koko väestöön, toiset taas eivät, kuten on nähty viime vuosina esimerkiksi maksatulehduksista ja keuhkokuumeesta.”

Apinarokon tartuttavuus on puolet COVID-19:sta

Apinarokon niin sanottu perusuusiutumisluku eli tartuttavuusluku (R0) on 1–2, mikä tarkoittaa, että yksi apinarokkoon sairastunut tartuttaa yhdestä kahteen ihmistä.

Esimerkiksi COVID-19-taudin aiheuttaneista muunnoksista deltamuunnoksen tartuttavuusluku oli 5 ja sittemmin valtamuunnokseksi muuttuneen omikronmuunnoksen on arvioitu olevan 3–4 kertaa niin tarttuva kuin deltamuunnoksen.

Huolimatta melko alhaisesta tartuttavuusluvusta esimerkiksi Tanskassa on jo alettu jakaa rokotteita apinarokkoon, joka tarttuu etenkin seksissä.

Professori: Kaikkia ei tarvitse rokottaa

Vaikka apinarokon aiheuttama tauti on melko lievä, Tanskan viranomaiset ovat jo nyt päättäneet tarjota rokotetta kaikille, jotka kuuluvat riskiryhmään. Riskiryhmäksi on määritelty miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa ilman suojaa (esimerkiksi kondomia).

Tämä johtuu Christian Morberg Wejsen mukaan etenkin kolmesta seikasta.

”Useimmat tartunnoista ilmenevät juuri tässä ryhmässä, joten on todennäköisesti tehokasta keskittää rokotukset siihen.”

”Lisäksi rokotetta on jo käytetty Nigeriassa, missä öljyalan työntekijöitä on rokotettu apinarokkoa vastaan. Siellä rokotteen teho on ollut korkea, 85 %, joten tiedämme, että se toimii.”

On vielä pitkä matka siihen, että koko väestö olisi rokotettava apinarokkoa vastaan. Christian Morberg Wejse

”Lisäksi meillä on jo olemassa melko tehokas ehkäisyohjelma miehille, joilla on paljon miespuolisia seksikumppaneita, koska heillä on suuri riski saada yhdynnässä myös muita tartuntoja, kuten HIV.”

Vaikka rokotetta tarjotaan nyt entistä suuremmalle osalle tanskalaisia, Christian Morberg Wejsen mukaan on vielä pitkä matka siihen, että kaikki rokotettaisiin.

”Esimerkiksi tarttuva maksatulehdus, hepatiitti B, on listalla paljon korkeammalla kuin apinarokko, kun listataan sairauksia, joita vastaan olisi rokotettava.”

Mitä täytyisi tapahtua, jotta kaikki rokotettaisiin?

Kun puhkeaa tautiepidemia ja on olemassa tehokas rokote, joukkorokotuksista päätetään useiden kriteerien pohjalta.

  • Jos taudinaiheuttaja aiheuttaa vain lievän taudin, kuten yleensä käy apinarokossa, rokotetaan vain taudille eniten alttiit henkilöt.
  • Jos tartuntaluvut kasvavat, terveysviranomaiset voivat aloittaa myös sairastuneiden tai riskiryhmäläisten lähikontaktien rokottamisen.
  • Jos tapausten määrän kasvu jatkuu, terveysviranomaiset selvittävät, missä osissa väestöä niitä esiintyy erityisesti.
  • Jos leviäminen tapahtuu tietyssä ikäryhmässä tai tietyllä maantieteellisellä alueella, viranomaiset voivat päättää tarjota rokotetta niille.
  • Joukkorokotuksiin ryhdytään vain jos tauti on erittäin tarttuva, tappava, raju tai laajalle levinnyt.

Apinarokko ei juuri mutatoidu

Kaikkien maiden viranomaisten päätökseen joukkorokotuksista vaikuttaa myös taudinaiheuttajan kyky muuntua, koska mutatoitumiskyky voi tehdä viruksesta vaarallisen.

”Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että apinarokko olisi muuntunut merkittävästi edellisestä, vuoden 1970 epidemiasta. Viruksessa voi olla tapahtunut joitakin pieniä muutoksia, mutta ei mitään sellaista, joka olisi muuttanut virusta olennaisesti”, sanoo Christian Morberg Wejse ja selittää, että koko nykyinen epidemia on luultavasti lähtöisin yhdestä ainoasta henkilöstä, joka on käynyt Länsi-Afrikassa.

”Nyt viruksen leviämiselle on olennaista se, että virus, joka tarttuu pääasiassa seksissä, on levinnyt uuteen ryhmään seksuaalisesti aktiivisia ihmisiä. Siksi kannattaa keskittyä juuri tähän ryhmään.”