Tutkijat ovat päässeet pitkittyneen koronataudin oireiden aiheuttajan jäljille.

Pitkittyneestä koronataudista kärsivien veressä muutoksia

Uusi immuunipuolustusta käsittelevä tutkimus voi tehdä pitkittyneen koronataudin hoidosta tehokkaampaa.

Uusi immuunipuolustusta käsittelevä tutkimus voi tehdä pitkittyneen koronataudin hoidosta tehokkaampaa.

Shutterstock

Väsymystä ja aivosumua. Näin kuvailee oireitaan moni pitkäkestoiseen COVID-19-tautiin sairastunut.

Mutta nyt pitkäkestoisesta koronasta eli long covidista kärsiville on luvassa toivoa paremmasta hoidosta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti 99 pitkäkestoiseen koronaan sairastuneen terveydentilaa ja onnistui valaisemaan oireiden syitä.

Tutkimuksen johtopäätöksissä mainitaan, että tutkittujen potilaiden veren kortisolitaso oli alhaisempi kuin terveillä ja että T-solut eli valkosolut näyttivät taistelevan tunnistamatonta virusta vastaan.

Potilailla puutetta kortisolista

Kortisoli on hormoni, joka auttaa hallitsemaan unirytmiä, elimistön tulehdustiloja ja verensokeria.

Tutkimukseen osallistuneilla long covidista kärsivillä oli veressään noin puolet vähemmän kortisolia kuin terveillä verrokeilla.

Science-lehden mukaan tutkimuksessa selvisi, että alhainen kortisolitaso on tyypillinen lihaskivuista ja väsymyksestä kärsivillä potilailla.

Tutkimuksen tärkein havainto koski kuitenkin potilaiden valkosoluja.

Väsähtäneet T-solut

T-solut ovat valkosoluja, jotka voivat toimia sekä virusten tai bakteerien infektoimien solujen "tappajasoluina" että myös "auttajasoluina", jotka saavat muut valkosolut tuottamaan vasta-aineita.

Tutkimuksessa ilmeni, että pitkittyneestä koronataudista kärsivien T-solut näyttivät uuvahtaneen.

Eräs tutkimukseen osallistuneista tutkijoista, neurofysiologi David Putrino Icahn School of Medicine -yliopistosta kertoi, että potilaiden elimistö näyttää taistelevan ankarasti jotakin vastaan.

Tämä voi tarkoittaa sitä, että koronavirus on potilaan elimistössä edelleen aktiivinen tai sitten sairaus on johtanut johonkin toiseen infektioon.

Tutkijoille selvisi, että esimerkiksi herpesvirukset, kuten niin kutsuttu Epstein-Barr-virus, joka voi olla elimistössä uinuvana pitkiäkin aikoja, oli monilla potilailla aktivoitunut.

Tutkija suosittelee tiettyjä hoitomuotoja

Koronan myöhäisoireiden syitä selvittänyt tutkimus pääsi siis askeleen lähemmäs tehokkaan hoidon kehittämistä.

Tutkimuksen tekemiseen osallistunut immunologi Akiko Iwasaki Yalen yliopistosta sanoo Science-lehdessä, että hän kannustaa terveysviranomaisia tutkimaan, voisivatko kortisolilisät, viruslääkkeet ja B-solujen määrän vähentäminen immuunijärjestelmässä auttaa potilaita toipumaan koronan pitkittyneistä oireista.