Hampurilainen

Näin paljon ultraprosessoitu ruoka vaikuttaa dementiariskiin

Tuore tutkimus, jossa tarkasteltiin ultaprosessoidun ravinnon yhteyttä dementiaan Britanniassa, osoittaa, että ravinnon muutos voi pienentää dementiasairauden riskiä merkittävästi.

Tuore tutkimus, jossa tarkasteltiin ultaprosessoidun ravinnon yhteyttä dementiaan Britanniassa, osoittaa, että ravinnon muutos voi pienentää dementiasairauden riskiä merkittävästi.

Shutterstock

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla, kuuluu sanonta, ja tutkimusten mukaan siinä on vinha perä.

Kiinassa Tianjinin lääketieteellisessä yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että dementian riskiä voi pienentää kolmella prosentilla, jos päivittäin vaihtaa 50 grammaa ultraprosessoitua ruokaa prosessoimattomaan ruokaan.

Tutkimuksessa selvisi myös, että jos ultraprosessoidun ravinnon osuutta vähennetään 10 prosentilla ja sen sijaan syödään tuoreita hedelmiä, vihanneksia, viljatuotteita ja lihaa, dementian riski pienenee kaikkiaan 19 prosenttia.

Kiinalaistutkimuksen aineistona oli brittiläisen UK Biobank -terveystietokannan aineisto ja siinä analysoitiin 72 083 britin ravintotottumuksia ja dementiasairauksien kehittymistä.

Mitä on ultraprosessoitu ruoka?

Ultraprosessoitu ruoka jaetaan neljään luokkaan.

  • Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat ruoka-aineet, joita ei ole käsitelty lainkaan tai vain vähän. Tällaisia ovat tuoreet hedelmät, vihannekset, pavut, pähkinät, viljatuotteet, muna, maito, kala, tuore liha, pakastetut vihannekset ja hedelmät, pastöroitu maito, hedelmämehut ilman lisäaineita, sokeroimaton jogurtti ja mausteet.

  • Toiseen luokkaan kuuluvat käsitellyt ruoka-aineet kuten öljy, voi, etikka ja suola.

  • Kolmanteen luokkaan kuuluvat ruoka-aineet, jotka ovat kahden ensimmäisen yhdistelmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi savustettu tai maustettu liha, juusto, leipä, suolatut tai paahdetut pähkinät, olut ja viini. Näiden aineiden prosessointi liittyy usein ruoan säilyvyyden parantamiseen.

  • Neljänteen luokkaan kuuluvat ultraprosessoidut ruoka-aineet, kuten lisäaineita sisältävä leipä, valmisateriat, aamiaistuotteet, virvoitusjuomat ja leikkeleet (sekä lihaa sisältävät että lihattomat vaihtoehdot).

Uudessa tutkimuksessa todetaan, että dementiasairauden kehittymisen riski voi kasvaa jopa 25 prosentilla, jos ultraprosessoidun ravinnon osuus kasvaa 10 prosentilla.

Tutkimuksessa mukana olleiden 72 083 britin tietojen perusteella yleisimmät prosessoidut ruoka-aineet olivat virvoitusjuomat, makeiset ja kakut.

Tutkijan hyvät uutiset

Tutkimuksen johtaja Huiping Lin mukaan jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu yhteys ultraprosessoidun ravinnon ja masennuksen, diabeteksen, syövän sekä sydän- ja verisuonitautien välillä.

Huiping Li toteaakin, että ruokavaliotaan muuttamalla ihmiset voivat vähentää selvästi riskiään sairastua moniin sairauksiin – myös dementiasairauksiin.

“Tieto siitä, että dementian riskiä voidaan pienentää ravintotottumuksia muuttamalla, on positiivinen asia”, hän sanoo.

Miksi prosessoitu ruoka on epäterveellistä?

Ultraprosessoitu ruoka voi olla joko valmis välipalaleipä, valmisruoka-ateria tai aamiaismuroannos, joten sen vaikutusten erittely voi olla vaikeaa.

Tutkijoiden mukaan ultraprosessoidun ravinnon yksi suurimmista ongelmista on se, että käsittely muuttaa ruoka-aineen rakennetta ja ravintosisältöä, todetaan BBC:n artikkelissa.

Kuidut ja ravintoaineet, joita ruoka-aineissa on luonnostaan, pitävät yllä ihmisen ruuansulatuselimistön terveyttä.

Jos ultraprosessoitu ruoka syrjäyttää hedelmät, vihannekset, viljatuotteet ja lihan, ruuansulatuselimistöön voi syntyä epäterveellinen bakteerikasvusto.

Lisäksi ultraprosessoidun ruoka-annoksen pakkauksessa voi olla kemikaaleja, jotka vaikuttavat elimistön normaaliin bakteerikasvustoon.

Aivoilla, vatsalla ja suolistolla vahva yhteys

Jo pitkään on tiedetty, että elimistön ja ympäristön bakteereilla on tärkeä merkitys ihmisen terveydelle. Erityisesti ruuansulatuselimistön bakteerit ovat avainasemassa.

Ihmisen ruuansulatuselimistössä elävät bakteerit luonnolllisesti sulattavat ravintoa, mutta ne tuottavat myös tärkeitä vitamiineja ja suojaavat meitä sairauksia aiheuttavilta bakteereilta ja viruksilta, jotka tunkeutuvat elimistöön.

Esimerksi bifidobakteerit voivat lisätä serotoniini-välittäjäaineen määrää. Serotoniini puolestaan helpottaa stressiä, säätelee ruokahalua ja unta ja tehostaa muistia.

Tutkijat ovat myös havainneet yhteyden dementiasairauden kehittymisen ja ruuansulatuselimistön vähäisen bifido- ja firmikuuttibakteerien määrän välillä.

Tietoja tutkimuksesta

  • Tutkimuksessa analysoitiin 72 083 Britanniassa asuvan ihmisen ravintotottumukset.
  • Aineistoon kuuluvat henkilöt olivat yli 55-vuotitaita. Heillä ei ollut tutkimuksen alkaessa todettu dementiasairautta.
  • 10 vuoden kuluttua 72 083 koehenkilöstä 518:lla oli todettu dementiasairaus.
  • Tutkinut henkilöt neljään ryhmään ultaprosessoidun ravinnon määrän perusteella.
  • Ultraprosessoidun ravinnon osuus oli keskimäärin 9 prosenttia (225 gramaa päivässä) niillä, jotka söivät teollisesti tuotettuja ruokia vähiten.
  • Ultraprosessoidun ravinnon osuus oli keskimäärin 28 prosenttia (814 gramaa päivässä) niillä, jotka söivät eniten teollisesti tuotettuja ruokia.
  • Vähiten ultraprosessoituja ruokia syövien ryhmässä oli 18 021 henkilöä, joista 105 sai dementiasairauden. Eniten ultraprosessoituja ruokia syövien ryhmässä oli 18 021 henkilöä, joista 150 sai dementiasairauden.