Shutterstock

Näin paljon multa kynsien alla vaikuttaa lapsen immuunijärjestelmään

Jos betonilaatat ja sora vaihtuvat multaan, ruohoon ja kasveihin, lapsen immuunijärjestelmä ja suoliston mikrobisto voivat vahvistua jo kuukaudessa.

Jos lapsesi haalarit ovat mutaiset ja kynnenaluset mustat hakiessasi hänet päiväkodista, ei kannata suuttua hoitajille. Pikemminkin sinun pitäisi kiittää, sillä tutkimuksen mukaan lasten immuunijärjestelmän kannalta on vain hyväksi, jos heillä on läheinen kosketus luontoon.

Johtopäätös perustuu muun muassa parin vuoden takaiseen suomalaistutkimukseen, joka kattoi 75 iältään 3–5-vuotiasta lasta. Kymmenestä päiväkodista Tampereelta ja Lahdesta valitut lapset viettivät aikaansa erilaisissa ympäristöissä 28-päiväisen koejakson ajan.

Lapsia testattiin eri ympäristöissä

Koe oli ensimmäinen, jossa tutkittiin nimenomaan sitä, miten kaupunkilaislasten immuunijärjestelmä reagoi leikki- ja oleskeluympäristöön.

Osassa päiväkodeista oli tavanomainen betoni-ja sorapiha. Toisissa, luontopainotteisissa, lapset vietiin metsään joka päivä. Kolmannessa kategoriassa oli neljä päiväkotia, joiden ulkoalueelle istutettiin ruohoa, kanervaa ja mustikkaa. Lapset leikkivät uusilla viherpihoilla puolisentoista tuntia joka päivä, ja heillä oli myös mahdollisuus itse kasvattaa kasveja laatikoissa.

Enemmän T-soluja

28 päivän kuluttua tutkijat vertasivat kolmessa eri ympäristössä olleita lapsia. Sekä suoliston että ihon mikrobistossa havaittiin selvä ero. Mittaukset osoittivat myös, että luontoon kosketuksissa olleilla muodostui enemmän T-soluja ja muita toimivan immuunijärjestelmän tärkeitä merkkiaineita.

”Luontoaltistuksen vaikutuksen merkitystä tukee sekin seikka, että viherpihalla leikkivien lasten mikrobisto muuttui samankaltaiseksi kuin luontopäiväkotilapsilla, jotka vierailevat usein metsässä", selvitti ympäristötutkija Marja Roslund Helsingin yliopistosta tutkimusta julkistettaessa.

Idea tunnetaan biodiversiteettihypoteesina

Koko ajatus siitä, että paljon pieneliöitä sisältävä ympäristö hyödyttää ihmisen immuunijärjestelmää, tunnetaan biodiversiteettihypoteesina. Sen mukaan esimerkiksi kaupunkialueiden köyhtynyt biodiversiteetti on osittain syynä siihen, että immuunivälitteiset sairaudet ovat yleistyneet.

"Terve mikrobiomi on monimuotoinen, jolloin mikrobit rajoittavat toistensa kasvua eikä taudinaiheuttaja pääse yksin vallalle. On olemassa sanonta: kun sinulla on hyviksiä pöytävieraana, pahikset eivät pääse vallalle. Monimuotoisen luonnon vähentyessä myös ihmisten hyvinvointi laskee. Monimuotoinen luonto voi suojata myös saasteiden haitallisilta vaikutuksilta", Roslund havainnollistaa.

Hyödylliset bakteerit lisääntyivät

Lapsilla, joiden leikkipaikoilla oli multaa, kuraa, ruohoa ja puita, havaittiin hyödyllisten gammaproteobakteerien lisääntyneen. Nämä näyttivät vahvistavan ihon immuunijärjestelmää sekä lisäävän immuuniaineiden eritystä veressä. Samalla immuunivälitteisiin sairauksiin, autoimmuunisairauksiin ja allergioihin liittyvän interleukiini-17a:n taso aleni.

Immunforsvaret - Immuncelle bekjemper virus
© Shutterstock

Lue lisää:

Hyväksi myös näölle ja henkiselle terveydelle

Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta kuvatun kaltainen koe tukee käsitystä siitä, että lasten on tärkeää viettää aikaansa ulkona luonnossa eikä kyse ole vain immuunijärjestelmän vahvistamisesta.

Toiset tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että ulkona olosta on hyötyä myös lasten näkökyvylle ja henkiselle terveydelle.