Ruttohautausmaa East Smithfield Lontoo

Musta surma näkyy sinunkin geeneissäsi

Ihmiskunnan tuhoisimpiin kuuluva pandemia, musta surma, jätti geeneihimme perinnön, joka voi lisätä vakavia sairauksien esiintyvyyttä.

Ihmiskunnan tuhoisimpiin kuuluva pandemia, musta surma, jätti geeneihimme perinnön, joka voi lisätä vakavia sairauksien esiintyvyyttä.

Museum of London Archaeology (MOLA)

Mustaksi surmaksi kutsuttu paiserutto surmasi lähes puolet Euroopan väestöstä ja jätti jälkeensä pakolaisvirtoja ja kaaosta.

Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama ruttopandemia riehui Euroopassa vuosina 1347–1353. Se on edelleen yksi historian tuhoisimmista kulkutaudeista.

Nature-tiedelehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan ruttobakteeri jätti niin ison jäljen ihmisten dna:han, että se vaikuttaa yhä. Sen perua on osittain muun muassa nivelreuman, diabeteksen ja suolistotulehdusten yleisyys.

Tutkimusmateriaali hautausmailta

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi 516 dna-näytettä, jotka otettiin ennen mustaa surmaa, sen aikana ja pian sen jälkeen kuolleiden vainajien luista ja hampaista. Näytteet kaivettiin englantilaisista ja tanskalaisista hautausmaista.

Tutkija pitelee pihdeissä hammasta

Tutkijat ottivat dna-näytteitä vainajista, jotka olivat kuolleet ennen mustan surmaa, sen aikana tai sen jälkeen, ja löysisivät niistä geenimuunnoksia, jotka ratkaisivat, kuka selvisi ruttopandemiasta hengissä ja kuka ei.

© MATT CLARKE/MCMASTER UNIVERSITY

Tutkijat halusivat testata teorian, jonka mukaan Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa riehunut paiseruttopandemia jätti ihmisten vastustuskykyyn jäljen, joka vaikuttaa edelleen. Näyttää siltä, että teoria pitää paikkansa.

Tutkimuksessa löytyi immuunijärjestelmää säätelevistä geeneistä neljä muunnosta, jotka joko suojasivat Y. pestis -bakteerilta tai lisäsivät tartunta-alttiutta. Nämä geenimuunnokset ratkaisivat, kuka selvisi pandemiasta hengissä ja kuka ei.

Toisten geenit suojasivat rutolta

Merkittävin muutos oli geenissä ERAP2, joka varmistaa, että immuunijärjestelmä tunnistaa taudinaiheuttajat ja alkaa torjua niitä.

Elimistö lähettää taudinaiheuttajien kimppuun niin sanottuja makrofageja eli syöjäsoluja. Ne ovat valkosoluja, jotka syövät viruksia ja bakteereja. Makrofagien jäljiltä bakteerit ovat palasina, jotka immuunijärjestelmän B- ja T-solut on helppo tuhota. Makrofagit ovat ikään kuin elimistön sisäinen hälytysjärjestelmä.

Tutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on dna:ssa kaksi samanlaista kopioita ERAP2-geenistä, selviävät ruttopandemiasta 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muut.

Ruttoon kuolleita vainajia East Smithfieldin hautausmaalla Lontoossa

Dna-näytteitä otettiin muun muassa lontoolaisen East Smithfieldin hautausmaan vainajien luista ja hampaista.

© MATT CLARKE/MCMASTER UNIVERSITY

Vakavien sairauksien riski kasvaa

Mustasta rutosta hengissä selvinneet siis välittivät geenimuunnokset jälkeläisilleen, jotka selvisivät niiden turvin muita paremmin seuraavista ruttopandemioista.

Samat geenimuunnokset, jotka suojasivat keskiajan rutolta, saattavat kuitenkin altistaa muille vaivoille. Näyttää siltä, että mustalta surmalta säästyneet antoivat jälkipolvilleen kohonneen riskin sairastua autoimmuunisairauksiin, kuten nivelreumaan, diabetekseen ja krooniseen suolistotulehdukseen. Tähän viittaa toinen kansainvälinen tutkimus.

Tutkimusta johtanut Hendrik Poinar kanadalaisesta McMaster-yliopistosta vertaa kahta ERAP2-geenin kopiota saksiin, jotka leikkaavat bakteerit ja virukset kappaleiksi.

Keskiajalla nämä sakset auttoivat ihmisiä selviämään hengissä rutosta, mutta saattaa olla, että nykyaikana ne ovat haitaksi ihmisen terveydelle.

"Geenit, joiden avulla esivanhempasi säilyivät elossa mustasta surmasta, syntyivät aikana, jolloin kulkutaudit ovat yleinen ja vakava uhka. Nykyään nämä yliaktiiviset sakset leikkaavat ihmisen omia soluja," Poinar sanoo brittiläisen MailOnlinen haastattelussa.

Psoriaasi päänahassa
© Shutterstock

Keho kurittaa omia kudoksiaan

Noin 80 autoimmuunisairaudelle on ominaista se, että niissä elimistön immuunijärjestelmä hyökkää terveen kudoksen kimppuuun. Hyökkäys voi kohdistua esimerkiksi kilpirauhaseen, niveliin tai ihoon.

Esimerkiksi psoriaasi on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmän valkosolut vapauttavat ihon solujen kasvua kiihdyttäviä ja punaisia hilseileviä läikkiä aiheuttavia aineita.

Autoimmuunisairauksia ovat:

  • Psoriaasi
  • Nivelreuma
  • Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus
  • MS-tauti
  • Tyypin 1 diabetes
  • Hashimoton tauti