Alternativ medicin

Kiropraktiikka: Voiko selän niksautus poistaa potilaan kivut?

Joka vuosi miljoonat potilaat antavat luottavaisesti kiropraktikon ojentaa auttavan kätensä. Luottamusta asiantunteviin käsiin herättävät kiropraktikon pitkät korkeakouluopinnot – siitäkin huolimatta, ettei ole pitävää näyttöä kiropraktiikan vaikuttavuudesta.

Shutterstock

Professori Edmund S. Crelin seurasi tarkkaavaisesti, kun pylväsporakoneeseen kiinnitetty kaksihaarainen metalliesine lähestyi kuolleen selkärankaa.

Haarukan osuessa luuhun Crelin suuntasi huomionsa niihin hermokimppuihin, jotka tulivat ulos nikamien välistä.

Hän väänsi hitaasti pylväsporakoneen kampea ja vilkuili mittaria, joka näytti, kuinka kovaa metallikärjet työntyivät selkärankaa vasten.

Crelinin tavoitteena oli ottaa selvää, pitikö suositun käsillä tehtävän manipulaatiohoidon, kiropraktiikan, teoria paikkansa.

15 mrd. dollaria käyttivät yhdysvaltalaiset vuonna 2015 kiropraktikkopalveluihin. Summa lienee jo suurempi.

Sen mukaan monet vaivat ja sairaudet juontuvat selkänikamien virheasennoista, jotka aiheuttavat hermoston toimintahäiriöitä. Oliko oppi ylipäänsä testattavissa?

Mittari näytti pylväsporakoneen työntävän kuolleen nikamia yli 50 kilon painolla. Selkäranka taipui hiukan, ja nikamavälien pienentyessä nikamien reunat lähestyivät hitaasti hermoja. Sitten luu murtui työnnön paineesta.

Vaikka Crelin toisti kokeen useita kertoja eri kohdissa selkärankaa viidellä ruumiilla, hän ei huomannut nikamien missään vaiheessa painavan hermoja – ei siis edes silloin, kun nikamat olivat murtumaisillaan suuren paineen vuoksi.

Syytä ei tarvinnut arvailla, sillä selkärangan hermoilla näytti olevan aina yllin kyllin tilaa.

Alternativ medicin

Selkärangan hermot (keltaiset) tulevat ulos nikamien välistä.

© Shutterstock

Crelinin vuonna 1973 suorittama koesarja paljasti kiropraktiikan teoreettisen perustan pettäväksi. Siirtyneet selkänikamat eivät kosketa hermoja. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että hoito on aina hyödytöntä.

Ehkä kiropraktikon käsittelystä voi saada apua muihin selän ongelmiin ja sitä kautta lievitystä kipuihin ja paremman olon. Monet tutkimukset ovat antaneet tukea tälle käsitykselle. Tulosten mukaan potilaat kokevat usein kiropraktiikan vaikuttavan myönteisesti oireisiinsa. Ongelma piileekin siinä, että valtaosa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia.

Perusluonteisten virheiden ja puutteiden takia tulosten luotettavuus – ja samalla sovellettavuus – on kyseenalainen. Totuutta kiropraktiikan vaikuttavuudesta ei ole helppo saada selville laadultaan vaihtelevien tutkimusten ja niiden jopa ristiriitaisten tulosten pohjalta.

Kiropraktikot etääntyvät opista

Kiropraktiikan isä Daniel David Palmer piti selkärankaa kaiken pahan alkuna ja juurena ja katsoi useimpien terveysongelmien olevan peräisin siitä. Niihin hän tarjosi ratkaisuksi selkärangan käsittelyä.

Palmer perusteli käsitystään sillä, että selkärangasta lähtevät hermot ulottuvat kehon kaikkiin elimiin ja että hermotoiminta häiriintyy, jos selkänikamat ovat väärässä asennossa tai poissa paikaltaan.

Palmerin mukaan jo niin mitätön virheasento, ettei edes tietokonekerroskuvaus paljastaisi sitä, voi aiheuttaa subluksaatioksi kutsutun hermorataan kohdistuvan paineen.

1895 kanadalainen Daniel David Palmer keksi kiropraktiikan. Sitä ennen hän oli antanut potilailleen magneettihoitoja.

Hän esitti, että 95 prosenttia sairauksista johtuu siitä ja että loput viisi prosenttia aiheutuvat kehon muiden nivelten virheasennoista.

Monet niin sanotut puhdasoppiset kiropraktikot vannovat yhä Palmerin nimeen ja tarjoavat asiakkailleen tämän 125 vuotta vanhan opin mukaista hoitoa muun muassa päänsärkyyn, verenpainetautiin, hengitys- ja keuhkosairauksiin, huonosta vastustuskyvystä johtuvaan tulehdusherkkyyteen sekä vatsa- ja suolistovaivoihin.

Alternativ medicin

“Selän painallus avaa lukkiutuneet hermot”

Kun selkänikamat loksahtavat paikoilleen, paranee. Kiropraktiikan teorian mukaan selkäkivut – ja ehkä monet muutkin vaivat – johtuvat usein siitä, että nikamien virheasennot häiritsevät hermoviestintää. Oppi lepää kuitenkin tieteellisesti hataralla pohjalla.

Shutterstock

"Virheasentoiset nikamat puristavat hermoja "

Pienet siirtymät saavat selkärangan muodostavat moniulokkeiset luut, nikamat, painamaan hermoja ja haittaamaan hermoviestien kulkua eri ruumiinosien välillä.

Todisteita: Ei yhtään

"Nikamien liikuttaminen vapauttaa hermot"

Kiropraktikko liikuttaa käsillään selkärankaa saadakseen nikamat paikoilleen. "Niksautuksen" ansiosta lukkiutuneet hermot avautuvat ja mahdollinen vaiva häviää.

Todisteita: Ei yhtään

"Parantava vaikutus ulottuu kaikkiin ruumiinosiin "

Hermot viestivät aivoille, sydämelle ja muulle elimistölle vapautumisestaan. Siten käsittelystä voi olla apua eri puolilla kehoa syntyviin ja oireileviin terveysongelmiin.

Todisteita: Ei yhtään

Tähän mennessä ei ole saatu todisteita siitä, että selkänikamien virheasennot aiheuttavat erilaisia sairauksia.

Siksi monet kiropraktikot ovat ottaneet etäisyyttä Palmerin alkuperäiseen oppiin ja hyväksyneet ajatuksen, että käsittelyllä on mahdollista lievittää paikallisesti selkäkipua. Tämä kiropraktiikan suuntaus hallitsee muun muassa Tanskassa ja neljässä muussa Euroopan maassa annettavaa viisivuotista koulutusta, joka on korkeakoulutasoista ja jolla on paljon yhteistä lääketieteen opintojen kanssa.

Koulutetut kiropraktikot harjoittavat ammattiaan sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Useissa Euroopan maissa kiropraktikkokäyntien kustannukset korvataan ainakin osittain sosiaaliturvaan kuuluvan sairausvakuutuksen perusteella Suomen Kela-korvausta vastaavalla tavalla, olipa asiakkaalla lääkärin lähete tai ei. Ja näin siitä huolimatta, että ”pelkistettykin” kiropraktiikan versio on kiistanalainen.

Pienet kokeet liioittelevat tehoa

Yhdysvaltalainen kiropraktikko Sean Hannon julkaisi vuonna 2004 katsausartikkelin ”sadoista” kiropraktiikan vaikuttavuutta koskevista tutkimuksista ja totesi, että käsittelyllä on selvä myönteinen vaikutus.

Tätä lähdettä kiropraktikot ovat sittemmin lainanneet ahkerasti eri puolilla maailmaa.

Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin, että artikkelia varten oli valikoitu vain 15 tutkimusta, joiden tulokset tukivat Hansonin omaa käsitystä. Kun yksittäisiä kokeita käydään läpi, piirtyy esiin erilainen kuva.

Hyvä tieteellinen käytäntö: Tutkimukseen paljon monenlaista väkeä

Koehenkilömäärä: 30 vai 300? Hoidon teho voidaan selvittää luotettavasti vain riittävän suurella ihmisryhmällä. Jotta otos olisi edustava, koehenkilöjoukon tulisi olla mahdollisimman kirjava.

Alternativ medicin

Väärin

Pieni koe tuo mukanaan sattuman ongelman:

Muodostetaan pieni, vaikkapa yhdeksän, koehenkilön ryhmä hoidon vaikuttavuuden testaamista varten. Vähäinen joukko kasvattaa kuitenkin sattuman riskiä. Koska on mahdollista, että joku reagoi sattumoisin hoitoon selvästi yleisestä linjasta poikkeavasti, tuloksesta voi olla vaikea tehdä oikeaa päätelmää hoidon tehosta.

Alternativ medicin

Oikein

Suuri koe antaa käyttökelpoisen tuloksen:

Määritetään, millä joukolla saavutetaan tilanne, jossa tulos on varmasti tilastollisesti merkitsevä eli epätodennäköisesti sattuma. Tarvittava määrä riippuu esim. hoitoa koskevista ennakko-oletuksista ja henkilöiden välisistä eroista. Hyvän tutkimustavan mukaan pitää valita myös henkilöitä, jotka vastaavat mm. sukupuoleltaan ja iältään potilaita.

Merkitys

Pienissä kokeissa on puutteita:

Kiinalaistutkijat totesivat vuonna 2013, että alle 100 koehenkilön tutkimukset osoittivat hoidon tehon 40 prosenttia suuremmaksi kuin ne tutkimukset, joihin osallistui yli 100 ihmistä. Tutkimustulosten väliset erot eivät kuitenkaan johdu ensisijaisesti koehenkilömäärästä, vaan pääsyynä pidetään pienten kokeiden huonompaa laatua.

Yhdysvaltalainen lääkäri Paul Shekelle eritteli vuonna 2017 koehenkilömäärältään pieniä kiropraktiikkatutkimuksia. Hän analysoi 26 koetta, joilla oli selvitetty hoidon tehoa äkilliseen, alle kuusi viikkoa kestäneeseen lantio- ja alaselkäkipuun.

Vain 12 tutkimuksessa seurantajakso oli kahta viikkoa pitempi ja kivun voimakkuus oli arvioitu käyvällä asteikolla. Näihin kokeisiin osallistui keskimäärin 118 henkilöä, jotka oli jaettu kahteen ryhmään.

Vain toisen jäsenet saivat kiropraktikon käsittelyä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että lääkkeitä testataan tyypillisesti 300–3 000 ihmisellä, ennen kuin ne hyväksytään käyttöön.

118 henkilöä ei laske vahvaa tilastollista pohjaa, ja osallistujamäärien lähempi tarkastelu paljastaa selvän tarkoitushakuisuuden.

19 400 000 asiakasta on Yhdysvaltojen kiropraktikoilla vuodessa. Määrä on 8,4 prosenttia maan väestöstä. Asiaa tutkittiin vuonna 2012.

Tarkasteltu tusina tutkimuksia antoi ymmärtää, että kiropraktiikka vaikuttaa yleensä hieman paremmin kuin vertailukohta.

Se, miten paljon kipu hellitti, riippui kuitenkin enemmän tutkimuksen osallistujamäärästä kuin siitä, mihin hoitoon kiropraktiikkaa verrattiin. 29 henkilön koe osoitti kiropraktiikan lievittävän kipua 23 prosenttia enemmän kuin selkää vahvistava liikunta.

Sen sijaan 239 henkilön tutkimus antoi tulokseksi, että kiropraktiikka lievittää kipua vain kaksi prosenttia enemmän kuin tehoton käsittely (lumehoito).

Myös odotuksilla on vaikutusta

Pienet kokeet eivät ole kuitenkaan ainoa ongelma. Kun hoidon tehoa arvioidaan, on olennaista huolehtia pätevästä vertailusta.

Esimerkiksi Tobias Sundberg teki vuonna 2018 arvostetussa ruotsalaisessa lääketieteellisessä yliopistossa, Karoliinisessa instituutissa, tutkimuksen 246 kiropraktiikkapotilaalla ilman yhtäkään koehenkilöä, joka ei saanut kiropraktikon käsittelyä. Tulokseksi tuli, että potilaat tunsivat hoidon lievittävän huomattavasti selkäkipuaan.

Tiede julistaa tuomion: Painelu voi helpottaa vain selkävaivoja

Kiropraktiikan tutkimuksessa on parantamisen varaa. Jopa täysin vastakkaisia tuloksia on vaikea sovittaa yhteen. Jossain määrin vakuuttavaa näyttöä on olemassa oikeastaan vain siitä, että kiropraktiikasta voi saada helpotusta selkärangan alueen kipuihin ja toimintahäiriöihin. Muihin vaivoihin se ei auta.

  • Ei ilmeisesti vaikuta.

    • Verenpainetauti
    • Kuukautiskivut
    • Virtsankarkailu
    • Astma
    • Unettomuus
    • Lapsettomuus
  • Todisteet eivät vakuuta

    • Migreeni ja päänsärky
    • Reuma
    • Koliikki
  • Ilmeisesti vaikuttaa

    • Lantio- ja alaselkäkipu
    • Niska- ja hartiasärky
    • Nivel- ja lihaskivut
  • Ei vaikuta

    Ei sairauksia

Merkittävä havainto näyttäytyy kuitenkin uudessa valossa, kun sitä tarkastellaan sitä taustaa vasten, että monet selkäpotilaat parantuvat itsestään – siis ilman minkäänlaista hoitoa.

Jos Sundbergin tutkimukseen olisi osallistunut myös hoitamattomia potilaita, tulos ja siitä tehtävä päätelmä lepäisivät aidosti vankalla tieteellisellä pohjalla.

Ruotsalaistutkimuksesta tekee ongelmallisen toinenkin asia. Sen lisäksi, että kaikki koehenkilöt saivat kiropraktikon käsittelyä, tuloksissa otettiin huomioon vain ne koehenkilöt, jotka saivat sitä neljän viikon ajan.

Pudokkaiden karsiminen joukosta on ongelma, koska hoidon jättävät usein kesken ne, jotka pitävät sitä turhana. Sundbergin tutkimuksessa keskeyttäjien osuus oli 44 prosenttia.

Jos heidät olisi otettu lukuun, tulos ja siitä tehtävä päätelmä olisivat todennäköisesti toiset kuin on esitetty.

100.000 koulutettua kiropraktikkoa tarjoaa hoitoa eri puolilla maailmaa. Valtaosa heistä – 70 000 – toimii kuitenkin Yhdysvalloissa.

Parhaassa tapauksessa hoitoa verrataan toiseen hoitoon, kuten lumehoitoon, ja arviointiin sisältyvät myös ne vertailuryhmien tutkittavat, jotka kieltäytyvät kesken kaiken jatkamasta osallistumistaan tai eivät pysy mukana loppuun asti muista syistä. Tutkimuksen laatua parantaa vielä se, että koehenkilöt eivät tiedä, kumpaan ryhmään he kuuluvat. Näin minimoidaan heidän odotustensa vaikutus.

Järjestelyä on vaikea toteuttaa tutkittaessa käsillä tehtävää selän manipulaatiota, eikä sitä ole kiropraktiikkaa koskevissa tutkimuksissa juuri yritetty.

Kiropraktikko Dawn Dobson analysoi vuonna 2012 viisi koetta, joilla oli selvitetty kiropraktiikan vaikutusta vauvan koliikkiin, joka aiheuttaa itkuisuutta. Analyysin mukaan vanhempien hoidosta saatavaan apuun kohdistuvat odotukset heijastuivat selvästi tutkimustuloksiin.

Dobson totesi kokoavasti niistä, että vanhempien mielestä vauvat itkivät suunnilleen 1,2 tuntia vähemmän vuorokaudessa kiropraktikon antaman hoidon ansiosta verrattuna muihin hoitoihin tai hoitamattomuuteen.

Kun Dobson tarkasteli vain niitä kahta koetta, joissa vanhemmat eivät olleet tietoisia siitä, saiko vauva nimenomaan kiropraktikon käsittelyä, lopullinen päätelmä oli erilainen. Toisessa kokeessa ne vauvat, jotka eivät saaneet mitään käsittelyä, itkivät vähemmän kuin kiropraktikon hoitamat lapset.

Kiropraktiikka voi parantaa oloa

Tieteen näkökulmasta katsottuna kiropraktiikka esitetään usein turhan edullisessa valossa. Amsterdamin vapaan yliopiston VU:n tutkija, kiropraktikko Sidney Rubinstein laati vuonna 2012 perusteellisen selvityksen 20 kokeesta, joilla oli tutkittu kiropraktiikan vaikutusta äkilliseen lantio- ja alaselkäkipuun.

Niihin osallistui kaikkiaan 2 674 koehenkilöä. Pitävää näyttöä kiropraktiikan lumehoitoa paremmasta tehosta ei löytynyt. Kun Christine Goertz – itse kiropraktiikan isän perustamasta – yhdysvaltalaisesta Palmer College of Chiropractic -korkeakoulusta kävi läpi 38 saman aihepiirin tutkimusta, hän arvioi kiropraktiikan jossain määrin hyödylliseksi kivunhoitomenetelmäksi.

Hän kuitenkin totesi myös, että kokeiden suunnittelua ja toteutusta tulee parantaa, jotta tulokset ovat luotettavampia ja päätelmät pätevämpiä.

Kuka käy kiropraktikolla?

Vuonna 2008 Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa tehty tutkimus paljasti, että 41 prosenttia kiropraktikkojen potilaista halusi saada apua terveysongelmiinsa muualta kuin perusterveydenhuollosta.

Sairaita, jotka ovat käyneet lääkärissä

Terveitä, jotka haluavat tuntea olonsa hyväksi

Sairaita, jotka eivät ole käyneet lääkärissä

Terveitä, jotka haluavat välttää sairastumisen

Kiropraktiikan vaikutus selkärangan alueen ulkopuolella syntyviin ja oireileviin terveysongelmiin on vielä kyseenalaisempi.

Michelle Proctorin johdolla vuonna 2006 tehdyn analyysin mukaan ei ole olemassa vakuuttavia todisteita siitä, että kiropraktiikasta voi saada apua kuukautiskipuihin.

Kiropraktikko Guillaume Goncalves esitti vuonna 2018, ettei kiropraktiikka voi ehkäistä hengityselinten sairauksia, näön huononemista, verenpainetautia eikä vastustuskyvyn heikkenemistä ja sen seurauksia.

Kaiken kaikkiaan tutkimukset osoittavat kiropraktiikan varsin tehottomaksi hoitomenetelmäksi, vaikka siitä voi olla jonkin verran hyötyä selkävaivaiselle.

Sen sijaan selän käsittely saattaa sopia hemmotteluun. Laajan tutkimuksen mukaan 14 prosenttia kiropraktikkojen asiakkaista käy vastaanotolla ensisijaisesti hyvänolontunteen takia. Koska hoidon haitat ja riskit ovat suhteellisen pieniä, se voi hyvinkin kannattaa.

Kosketus lähettää miellyttäviä viestejä

1 / 3

undefined

123
Alternativ medicin

Kiropraktikkojen asiakkaat ovat yleensä tyytyväisiä hoitoonsa, vaikkei se lievitäkään heidän kipuaan. Syyksi arvellaan hyvänolontunnetta.

© Shutterstock

Lue myös:

Terveys

Unihäiriöt altistavat veritulpille

2 minuuttia
Ihminen

ÄÄNESTÄ: Mitkä ovat ihmiskunnan suurimmat uhat?

9 minuuttia
Terveys

Suola lisää painetta suonissa

0 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!