Hampaat plakkia

Huonot hampaat voivat viedä hengen

Jääkö sinulta joskus hammaspesu välistä? Jos vastasit kyllä, kannattaa lukea tämä juttu. Huono suuhygienia ei aiheuta vain reikiä ja pahanhajuista hengitystä, vaan seurauksena voi olla syöpää ja verisuonitauteja.

Jääkö sinulta joskus hammaspesu välistä? Jos vastasit kyllä, kannattaa lukea tämä juttu. Huono suuhygienia ei aiheuta vain reikiä ja pahanhajuista hengitystä, vaan seurauksena voi olla syöpää ja verisuonitauteja.

Shutterstock

Heti kun hammaslääkäri on tehnyt työnsä, suussasi alkaa taistelu. Miljoonat bakteerit tekevät kaikkensa vallatakseen hampaiden puhtaan valkoisen pinnan.

Osa bakteereista on hyödyllisiä. Ne auttavat elimistön immuunijärjestelmää muodostamaan suojaavan kalvon hampaiden ympärille. Osa taas on vähemmän ystävällisiä. Hyvä uutinen on se, että on sinusta kiinni, kummat voittavat.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että hampaiden harjaamisen laiminlyönti ja epäterveellinen ruoka antavat haitallisille bakteereille etulyöntiaseman taistelussa suusi herruudesta. Taistelun häviön hintana voi olla paljon enemmän kuin ientulehdus ja reikiä.

Jos harjaus unohtuu, yhden hampaan pinnalle voi kertyä 100 000 000 bakteeria.

Haitalliset bakteerit voivat nimittäin levitä suusta muualle elimistöön. Siellä ne voivat aiheuttaa ison joukon sairauksia verisuonten ahtaumista syöpään ja Alzheimerin tautiin.

Sairaus saa bakteerit kukoistamaan

Ihmisen suussa elää noin 700 bakteerilajia. Pehmeät ikenet, kova hammaskiille, kitalaki ja lihaksikas kieli muodostavat pieneliöille monimuotoisen kasvuympäristön, jossa niitä lisäksi ruokitaan säännöllisesti.

Eri bakteerilajit suosivat suun eri osia. Niinpä esimerkiksi poskihampaiden purupinnalla on eri bakteerikanta kuin etuhampaiden ientaskuissa.

Bakteerit biofilmi kieli

Bakteereja kasvaa muun muassa kielen pinnassa olevassa biofilmissä. Usein eri bakteerilajit (kuvassa eri väreillä) elävät erillään toisistaan.

© S. Wilbert and G. Borisy

Vuonna 2013 yhdysvaltaisen Patricia Diazin johtama tutkijaryhmät teki laajan kartoituksen suun bakteereista ja niiden yhteydestä paradontiittiin eli hampaiden tukikudosten tulehdukseen.

Paradontiitti saa alkunsa hampaan ientaskujen tulehduksesta. Jos ientulehdusta ei hoideta, lopputuloksena voi olla hampaan irtoaminen, kun ikenen alle etenevä bakteeriplakki tuhoaa hampaan luuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä.

Tutkijat ottivat bakteerinäytteitä terveiltä ja paradontiittia sairastavilta koehenkilöiltä, puhdistivat näytteet ja vertasivat niitä. Tutkimuksessa ilmeni, että kun ientulehdus eteni paradontiitiksi, bakteerikannan koostumus muuttui. 14 terveessä suussa viihtyvää bakteerilajia joutui ahtaalle, ja niiden tilalle tuli 46 muuta lajia, jotka ottivat vallan tulehtuneessa ikenessä.

© Shutterstock

Bakteerien geenit ovat tärkeämpiä kuin sinun

Ihmisessä on 232 miljoonaa geeniä. Niistä vain 20 000 on ihmisen omia. Loput kuuluvat elimistössä eläville bakteereille. Terveyden kannalta bakteerien geenit ovat tärkeämpiä kuin meidän omamme.

Lue lisää:
PIeneliöiden sota ratkaisee tulevaisuutesi

Kun luonnossa ekosysteemi järkkyy – esimerkiksi kun sademetsää kaadetaan – tavallisesti sen lajikirjo kutistuu. Jäljelle jää vain muutama erityisen sopeutumiskykyinen laji.

Suussa käy juuri päinvastoin. Sen lisäksi, että tulehtuneeseen ikeneen leviää lisää bakteerilajeja sitä mukaa kuin paradontiitti etenee, bakteerien kokonaismäärä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi.

Suun sairaus leviää aivoihin

Yksi bakteerilaji, joka viihtyy erinomaisesti tulehtuneessä ikenessä, on Porphyromonas gingivalis. Terveessä suussa se pysyttelee syljessä, mutta jos suun normaali bakteerikanta järkkyy, Porphyromonas gingivalis iskee ientaskuihin. Siellä se alkaa tuottaa meripihkahappoa, joka sekä estää hyödyllisten bakteerien kasvua että ravitsee haitallista Treponema denticola -bakteeria.

Yhdessä Porphyromonas gingivalis ja Treponema denticol tuottavat aineita, jotka jarruttavat immuunijärjestelmän toimintaa. Kun immuunijärjestelmä ei ole estämässä, bakteereista kasvaa kova peite eli plakki, joka taas johtaa hammaskiven muodostumiseen ja paradontiittiin.

Jos paradontiittia ei hoideta, Porphyromonas gingivalis saa rehottaa ientaskuissa ja voi levitä ikenen verisuoniin ja veren mukana aivoihin.

Vuonna 2019 yhdysvaltalaislääkäri Stephen Dominyn johtama työryhmä tutki terveenä kuolleiden ja Alzheimerin tautia sairastaneiden vainajien aivoja. Alzheimerin tautia sairastaneiden aivokuoresta löytyi sekä Porphyromonas gingivalis -bakteereja että niiden tuottamaa proteiinia. Terveissä aivoissa niitä ei esiintynyt.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että Porphyromonas gingivalisin tuottama proteeni tuhosi aivosoluja. Kun Dominy siirsi Porphyromonas gingivalis -bakteereja laboratoriohiirten suuhun, se levisi kuudessa viikossa niiden aivoihin ja hiirille alkoi kehittyä Alzheimerin tauti.

aivot
© Shutterstock

Sinulla on bakteereja aivoissa

Tuoreessa tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että aivoissa elää bakteereja eikä niistä aina ole haittaa. Jotkin niistä voivat vaikuttaa jopa mielialaa kohottavasti.

Lue lisää:
Aivobakteerit saavat hyvälle tuulelle

Sittemmin Dominyn työryhmän tulokset ovat saaneet vahvistusta muista tutkimuksista. Ne ovat osoittaneet, että monet suun bakteerit voivat aiheuttaa sairauksia muualla elimistössä.

Prevotella intermedia, joka normaalisti tuottaa vain plakkia hampaiden pinnalle, voi levitä verenkiertoon ja aiheuttaa valtimonkovettumatautia. Veillonella-suvun bakteerit taas voivat suussa saada hengityksen haisemaan pahalta, mutta ne voivat myös levitä keuhkoihin ja aiheuttaa astmaa.

Bakteerit linnoittautuvat

Yksi selitys sille, että bakteerikanta vaihtelee eri puolilla suuta, on se, että bakteerit usein hakeutuvat yhteen ja kasvattavat kalvon yhteisönsä suojaksi. Kalvon eli niin sanotun biofilmin sisään syntyy suljettu ympäristö, jossa bakteerit voivat pitkälti itse säädellä elinolosuhteitaan.

Paradontiittia edeltämä plakki on eräänlainen haitallinen biofilmi. Myös terveissä hampaissa voi olla biofilmi. Sellaisen muodostavat muun muassa hyödylliset streptokokkibakteerit. Niiden tuottama kalvo on kyllin vahva pitääkseen haitalliset bakteerit loitolla mutta silti niin huokoinen, että sylki pääsee huuhtomaan pois bakteerien aineenvaihdunnan tuotteet.

Bakteerien aineenvaihdunta tuottaa muun muassa happoja, jotka voivat vahingoittaa hammaskiillettä ja haitata hyödyllisten bakteerien kasvua.

suu bakteeri Fusobacterium nucleatum

Fusobacterium nucleatum on suun bakteeri, joka yleensä tuottaa plakkia hampaisiin. Jos se pääsee verenkierron mukana suolistoon ja löytää sieltä syöpäsoluja, se voi tehdä niistä tavallistakin ärhäkämpiä.

© SEM

Kun peset hampaasi aamulla, bakteerien tuottama biofilmi häviää, mutta päivän mittaan se kasvaa takaisin. Sama toistuu iltapesun jälkeen. Näin terveessä suussa on suurimman osan aikaa suojaava biofilmi, joka pitää haitalliset mikrobit poissa ja samalla päästää hapot huuhtoutumaan pois vahingoittamasta hampaita.

Runsaasti sokeria sisältävä ruoka voi kuitenkin kiihdyttää bakteerien haponeritystä niin, että hapot kertyvät hampaiden pinnalle ja vahingoittavat sekä kiillettä että hyödyllisiä bakteereja.

Tasapaino järkkyy myös, jos hampaiden harjaaminen laiminlyödään. Silloin biofilmi pääsee kasvamaan niin paksuksi, että sylki ei enää pääse sen läpi huuhtomaan happoja pois. Biofilmin alle kehittyy hyvät oltavat haitallisille bakteereille, jotka paitsi viihtyvät happamassa myös tuottavat lisää happoja.

Bakteeri ampuu myrkkynuolia

Happohyökkäykset ja biofilmi eivät ole bakteerien ainoita aseita.

Monilla - varsinkin haitallisilla - bakteereilla on käytössään myös erikoisase T6SS eli tyypin VI eritysjärjestelmä. Se on eräänlainen myrkkynuoli, jonka bakteeri sinkoaa liian lähelle tunkeutuneeseen toiseen bakteeriin. Myrkky tappaa tai lamauttaa uhrinsa.

Suun bakteerit ampuvat toisiaan myrkkynuolilla, panevat immuunijärjestelmän sotimaan puolestaan ja rakentavat linnoituksia. Suun herruudesta käydään kiivasta kamppailua.

Bakteerit suu immuunijärjestelmä
© Ken Ikeda Madsen

Immuunijärjestelmä bakteerien avuksi

Suun bakteerit ja immuunijärjestelmä vaikuttavat toisiinsa. Tietyt hyödylliset bakteerit (kuvassa punaisella) osaavat kutsua immuunisolut (keltaiset) haitallisten bakteerien (liilat) kimppuun. Immuunisolut tuhoavat ne sytokiineiksi kutsutuilla aineilla (vihreä).

Bakteerit suu myrkyt
© Ken Ikeda Madsen

Myrkkynuolet pitävät vihollisen kurissa

Monet bakteerit tuottavat aineita, jotka tuhoavat muita bakteereja tai haittaavat niiden kasvua. Joidenkin myrkkyase on astetta tehokkaampi. T6SS eli tyypin VI eritysjärjestelmä on myrkkypäällysteinen nuoli, jolla bakteeri puhkaisee toisen bakteerin soluseinämän.

Bakteerit suu puolustus
© Ken Ikeda Madsen

Bakteerit linnoittautuvat biofilmin taakse

Bakteerit voivat suojautua muiden pöpöjen (violetti) hyökkäyksiltä tekemällä proteiineista ja hiilihydraateista kalvon eli biofilmin (punainen) ympärilleen. Biofilmin suojiin linnoittautuneita bakteeriyhteisöjä voi olla esimerkiksi hampaan pinnalla.

Bakteereilla on käytössään myös muunlaisia kemiallisia aseita, yleensä myrkkyjä, jotka tappavat kilpailevat pieneliöt. Etenkin hyvälaatuiset bakteerit erittävät viestiaineita, jotka kutsuvat immuunijärjestelmän solut tuhoamaan haitalliset bakteerit. Hyödylliset pieneliöt immuunijärjestelmä jättää rauhaan.

Viestiaineet kutsuvat paikalle muun muassa niin sanottuja luonnollisia tappajasoluja. Ne ovat valkosoluja, jotka syövyttävät reiän bakteerin soluseinämään ja ruiskuttavat bakteerin sisään dna:ta tuhoavia entsyymejä.

Viestiaineet voivat aktivoida myös niin sanottuja makrofageja, jotka kietoutuvat bakteerien ympärille kuin amebat ja syövät ne.

Bakteerit hoitotyöhön

Uusi tieto suun bakteereista on jo tuottanut uusia hoitomuotoja sairauksiin.

Stephen Dominy kollegoineen on kehittänyt aineen, joka jarruttaa Porphyromonas gingivalis -bakteerin myrkyn erittymistä ja estää siten bakteeria aiheuttamasta aivoissa Alzheimerin tautia. Aine on toiminut hyvin hiirikokeissa, ja parhaillaan sitä testataan ihmisillä.

Toiset tutkijat yrittävät saada suun hyödylliset bakteerit uudella tavalla mukaan hoitamaan suun terveyttä. Tavoitteena on hillitä haitallista Streptococcus mutans -bakteeria, joka paitsi syövyttää hampaiden kiillettä hapollaan myös erittää myrkkyä, joka tappaa muita bakteereja.

Vuonna 2017 espanjalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat löysivät kaksi muuta Streptococcus-suvun bakteeria, joilla voidaan panna S. mutans aisoihin. Toinen niistä estää sitä erittämästä myrkkyään ja toinen neutraloi ympäristönsä niin, että S. mutans joutuu lähtemään, sillä se elää vain happamissa oloissa.

Kunnon harjaus poistaa 99,9 prosenttia hampaan pinnalla olevista bakteereista.

Myös haitalliset bakteerit voidaan ehkä ottaa hyötykäyttöön. Tutkijoita kiinnostaa muun muassa suussa elävä Fusobacterium nucleatum -bakteeri, joka voi levitä verenkierron mukana suolistoon. Jos se löytää sieltä syöpäsoluja, se voi sitoutua niihin ja tehdä niistä entistäkin aggressiivisempia.

Bakteerin kyky sitoutua syöpäsoluihin on saanut tutkijat etsimään keinoa, jolla se pantaisiinkin kuljettamaan syöpäsoluihin niitä tuhoavaa lääkettä.

Sillä aikaa, kun odotamme suun bakteerien uusia käyttömuotoja, kannattaa jatkaa hampaiden harjaamista – mieluiten kahdesti päivässä.

VIDEO: Näin suun bakteerit leviävät elimistöön