Nykyisin yskään ja nuhaan ei auta oikein mikään muu kuin lepo ja kuuma tee, mutta itävaltalaiset tutkijat ovat nyt saaneet patentin nuhakuumerokotteelle.
Joka vuosi vaivaavaa nuhakuumetta aiheuttaa 200 eri virusta, ja koska rokotteet yleensä on suunnattu tiettyä virusta vastaan, nuhakuumerokotteen kehittäminen on osoittautunut hyvin hankalaksi tehtäväksi.
Rokote toimii lupaavasti hiirillä
Uuden rokotteen on kehittänyt Wienin lääketieteellisen korkeakoulun immunologian professori Rudolf Valenta. Se on suunnattu 99:ää toisiaan muistuttavaa rinoviruksiin kuuluvaa flunssavirusta vastaan.
Rokotetta on testattu hiirillä ja kaniineilla melko lupaavin tuloksin: se on suojannut niitä ainakin viideltä eri virukselta. Valenta uskoo, että toimiva flunssarokote hyväksytään käyttöön 6–8 vuoden kuluessa.
SUKELLA ELIMISTÖN SALOIHIN, tilaa Tieteen Kuvalehti
Toiset tutkijat kokeilevat lääkkeitä, jotka hyökkäävät viruksen kimppuun siinä vaiheessa, kun ihminen on jo saanut tartunnan. Katesiini ja WIN 52084 estävät virusta tunkeutumasta elimistön soluihin, kun taas gemsitabiini estää virusta monistamasta itseään solussa.
Uusia lääkkeitä odotetaan markkinoille 5–10 vuoden kuluessa. Siihen asti paras keino flunssaa vastaan on yleinen ravintolisä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että sinkki lyhentää flunssan kestoa noin 40 prosenttia.
Uskomuksia flunssasta
Isot C-vitamiiniannokset suojaavat vilustumiselta
C-vitamiinin puutos heikentää vastustuskykyä, mutta vain harvat saavat ravinnostaan liian vähän C-vitamiinia. Tutkimusten mukaan C-vitamiini suojaa flunssalta yhtä tehokkaasti kuin lumelääke. Vaikutus on käytännössä mitätön.
Kun on kylmissään, flunssan saa helpommin
2–4 astetta normaalia alempi ruumiinlämpö tehostaa virusten lisääntymistä. Flunssakausi ajoittuu kylmiin kuukausiin kuitenkin siksi, että silloin ollaan paljon sisällä ja altistutaan usein kosketus- ja pisaratartunnalle.
