Shutterstock
Her er vinderne af nobelpriserne i medicin eller fysiologi, fysik og kemi.
Ihminen

Tässä ovat lääketieteen, fysiikan ja kemian nobelistit

Nobel-palkintokomitea julkisti menneellä viikolla lääketieteen, fysiikan ja kemian palkintojen saajat. Joulukuussa palkintonsa vastaanottavat tutkijat ovat tehneet uraauurtavia havaintoja esimerkiksi siitä, miten happi vaikuttaa soluihin. He ovat muuttaneet kosmologian arvailuista tieteeksi – ja muuttaneet maailmaa litiumioniakuilla.

Julkaistu 10.10.19
Teksti: Michael Leander

Tiedemaailman merkittävin kunnianosoitus, Nobelin palkinto, on tällä viikolla myönnetty useille tutkijoille.

Valitut tutkijat, jotka vastaanottavat arvostetun palkintonsa 10. joulukuuta, ovat ratkaisevasti muuttaneet niin tämänhetkistä kuin tulevaakin maailmaa ja elämäntapaamme.

Fysiologia ja lääketiede

Tutkijat William G. Kaelin, Jr., Sir Peter J. Ratcliffe ja Gregg L. Semenza ovat tehneet mullistavia havaintoja.

Heidän uraauurtavan tutkimuksensa pohjalta tiedetään nyt paljon aiempaa enemmän monista sairauksista ja fyysisistä tiloista, kuten raskaudesta – mutta myös syövästä, haavojen paranemisesta ja sydänpysähdyksistä. Näin kirjoittaa Nobel-palkintokomitea lehdistötiedotteessaan.

Lääkärit kaikkialla maailmassa ovat näiden tutkijoiden ansiosta saaneet uutta tietoa esimerkiksi siitä, miten syöpäsolut reagoivat erilaisiin happipitoisuuksiin. Tutkimus on jo niin pitkällä, että voidaan puhua mahdollisesta syövän "tukehduttamisesta" kehossa hapenpuutteeseen, kirjoittaa The Guardian.

Fysiikka

Myös fysiikan kategoriassa valittiin kolme tutkijaa, jotka saavat kultaisen mitalin, diplomin ja sievoisen yhdeksän miljoonan Ruotsin kruunun (noin 825 000 euron) suuruisen summan rahaa. Yksi tutkijoista saa summasta puolet, ja kaksi muuta "vain" neljäsosan.

Puolet palkinnosta saava fyysikko, James Peeples, on 50 vuoden aikana mullistanut kosmologian. Hän muutti kosmologian arvailuista ja oletuksista tieteeksi, kuten palkintokomitea kirjoittaa lehdistötiedotteessa.

James Peeples on esimerkiksi todennut, että tunnemme korkeintaan kahdeskymmenesosan universumista. Loppuosa on pimeää ainetta ja pimeää energiaa, joiden sisällöstä ei vielä ole tarkkaa käsitystä.

Toiset kaksi fyysikkoa ovat Michel Mayor ja Didier Queloz. He havaitsivat vuonna 1995 ensimmäisen eksoplaneetan eli muuta tähteä kuin Aurinkoa kiertävän planeetan. Sittemmin maailmankaikkeudesta on havaittu yli 4 000 eksoplaneettaa.

Kemia

Kemian palkinnon jakavat keskenään John B. Goodenough, Stanley Whittingham ja Akira Yoshino, ilmoitti Nobel-palkintokomitea lehdistötiedotteessaan.

Whittingham tutki 1970-luvulla fossiilittomia energiateknologioita. Hän keksi litiumioniakun, jonka anodi oli valmistettu pääasiassa metallisesta litiumista ja katodi titaanidisulfidista. Akussa oli hyviä ominaisuuksia kahden voltin jännitteellä, mutta se oli myös hyvin reaktiivinen ja pahimmassa tapauksessa räjähdysherkkä.

1980-luvulla Goodenough onnistui nostamaan akun tehon kaksinkertaiseksi – ja vähentämään sen räjähdysherkkyyttä. Lopullisen silauksen akun kehitykseen toi kuitenkin Akira Yoshino vuonna 1985. Hän havaitsi, että hiilipohjaisen materiaalin käyttö anodissa oli paljon turvallisempaa ja tehokkaampaa kuin litiumin.

Tulos oli kevyt akku, joka voitiin ladata satoja kertoja ja joka yleistyi 1990-luvun alussa.

Se edelsi akkua, jonka ansiosta nyt voit lukea tämän uutisen älypuhelimellasi.