koopenhamina

Tanskan suurimmat kaupungit

Ei ole yllätys, että Tanskan suurin kaupunki on Kööpenhamina, jossa vuonna 2022 oli asukkaita 644 431. Katso tästä, mitkä ovat Tanskan 10 suurinta kaupunkia.

Ei ole yllätys, että Tanskan suurin kaupunki on Kööpenhamina, jossa vuonna 2022 oli asukkaita 644 431. Katso tästä, mitkä ovat Tanskan 10 suurinta kaupunkia.

Shutterstock

Tanskan vanhin kaupunki on Ribe, jonka viikingit perustivat Länsi-Jyllantiin hieman yli 1 300 vuotta sitten.

Seuraavina vuosisatoina Ribestä kehittyi vilkas kansainvälinen kauppapaikka, ja 1200-luvulla se sai kaupunkistatuksen.

Vielä 1400- ja 1500-luvuilla Ribe oli yksi Tanskan suurimmista kaupungeista.

Nykyisin entisessä suurkaupungissa elää vain hieman yli 8 000 ihmistä, eikä Ribeä löydykään Tanskan 10 suurimman kaupungin listalta,

Mitkä kaupungit sitten kuuluvat Tanskan 10 suurimman kaupungin listalle? Mikä niille on omaista, millainen on niiden historia ja miten kaupunki oikeastaan määritellään?

Näistä aiheista pääset lukemaan lisää tästä artikkelista.

Tässä ovat Tanskan 10 suurinta kaupunkia

Tanskan tilastokeskuksen tuoreimman väestölaskennan mukaan tammikuussa 2022 Tanskan 10 suurinta kaupunkia ovat:

  • 1. Kööpenhamina (koko pääkaupunkiseutu) – asukkaita: 1 336 982
  • 2. Aarhus – asukkaita: 285 273
  • 3. Odense – asukkaita: 180 863
  • 4. Aalborg – asukkaita: 119 862
  • 5. Esbjerg – asukkaita: 71 698
  • 6. Randers – asukkaita: 62 802
  • 7. Kolding – asukkaita: 61 638
  • 8. Horsens – asukkaita: 61 074
  • 9. Vejle – asukkaita: 60 231
  • 10. Roskilde – asukkaita: 51 916

Kööpenhamina ei tarkoita tässä yhteydessä pelkästään Tanskan pääkaupunkia Kööpenhaminaa vaan 12:ta muutakin ympäristökuntaa.

Nämä 13 kuntaa muodostavat "pääkaupunkiseudun", jossa elää lähes neljännes Tanskan koko väestöstä.

Tässä artikkelissa, jossa käymme läpi Tanskan 10 suurinta kaupunkia, käsittelemme kuitenkin lähinnä vain varsinaista Kööpenhaminaa emmekä koko pääkaupunkiseutua.

Kööpenhamina on eittämättä Tanskan suurin kaupunki, mutta se on lilliputti verrattuna maailman 10 suurimpaan kaupunkiin.

Kööpenhamina

Kööpenhaminassa sijaitseva Nyhavn on suosittu retkikohde.

Nyhavn on suosittu retkikohde Kööpenhaminassa. Vanha satama on täynnä ruokapaikkoja, ja sieltä lähtee paljon kanavakierroksia, joilla Tanskan pääkaupunkiin pääsee tutustumaan mereltä käsin.

© Shutterstock

Suur-Kööpenhaminan asukasluku: 644 431
Koko pääkaupunkiseudun asukasluku: 1 336 982
Perustettu: 1167

1160-luvun alussa Roskilden piispa Absalon sai Tanskan kuninkaalta Valdemarilta lahjaksi kauppapaikan nimeltä "Havn", "Satama", kun hän oli auttanut tämän valtaan vuonna 1157.

Absalon rakennutti Havniin linnan vuonna 1167.

Linnan jäännökset ovat nykyisin hautautuneet Christiansborgin linnan alle, jossa nykyisin toimii muun muassa Tanskan parlamentti, mutta aikanaan sieltä valvottiin Juutinrauman kalakauppaa ja puolustettiin Tanskaa.

Linnan perustamisen ansiosta Kööpenhamina kasvoi kalastajakylästä yhdeksi Tanskan valtakunnan tärkeimmistä kaupungeista.

Vuonna 1254 Kööpenhamina sai kauppakaupunkistatuksen, ja vuonna 1417 Tanskan kuningas Eerik Pommerilainen teki siitä pääkaupungin.

Seuraavina vuosisatoina Kööpenhamina kasvoi merkittävästi, ja yksinvalta-aoikana vuodesta 1660 alkaen Kööpenhaminasta tuli Tanskan vallan keskus.

Vuonna 1672 Kööpenhaminassa oli jo 42 000 asukasta, mikä teki siitä kymmenen kertaa niin suuren kuin maan tuon ajan toiseksi suurimmasta kaupungista Aalborgista.

Tanskan suurimmassa kaupungissa sijaitsee useita maan kuuluisimmista rakennuksista, kuten Amalienborgin, Christiansborgin ja Frederiksborgin linnat.

Kööpenhaminassa vierailee vuosittain lähes 13 miljoonaa matkailijaa, joita vetävät nähtävyyksistä etenkin Nyhavn, Christianian vapaakaupunki ja Pieni merenneito -patsas.

Aarhus

Tanskan toiseksi suurimman kaupungin, Aarhusin, jokiranta on vilkas paikka.

Kun aurinko paistaa, Tanskan toiseksi suurimman kaupungin, Aarhusin, keskustan jokiranta on ulkoilijoiden suosiossa.

© Shutterstock

Aarhusin asukasluku: 180 863
Perustettu: 948

Yksi Tanskan toiseksi suurimman kaupungin, Aarhusin, maamerkeistä on Aros-museo, jota koristaa taiteilija Olafur Eliassonin suunnittelema sateenkaarikatto.

Museo kantaa nimeä, jonka viikingit aikoinaan antoivat Aarhusille, kun he asettuivat alueelle 800-luvulla.

Aros merkitsee "joen suuta" ja viittaa paikkaan, jonne viikingit perustivat kaupunkinsa.

900-luvulla kaupunki ympäröitiin vallilla. Vallin perusteella Aarhus oli tuohon aikaan merkittävä kauppapaikka ja sotilaallinen keskus.

Vuonna 948 Aarhusiin perustettiin piispanistuin, ja keskiajalla Aarhusista muodostui katolisen kirkon tärkeä tuomiokirkkokaupunki.

Reformaation jälkeen katolinen kirkko menetti merkityksensä ja Aarhusista tuli tavallinen kauppakaupunki.

1800-luvulla teollistuminen kasvatti kaupungin väkilukua, ja 1880-luvulla Aarhus oli jo Tanskan toiseksi suurin kaupunki.

Aarhusin historiasta kiinnostuneen kannattaa vierailla Vanhassa kaupungissa, joka on yksi kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä Marselisborgin linnan ja Aros-museon ohella.

Viimeksi mainitulla on vuosittain miljoona kävijää, mikä tekee siitä Skandinavian suosituimman taidemuseon.

Odense

H. C. Andersenin lapsuudenkoti Odensessa on nykyisin museona.

Maailmankuulun kirjailijan H. C. Andersenin lapsuudenkoti Odensessa on nykyisin museona.

© Shutterstock

Odensen asukasluku: 285 273
Perustettu: 988

Odense on Fynin saaren suurin kaupunki ja yksi Tanskan vanhimmista kaupungeista.

Odensen synty voidaan ajoittaa viikinkiajalle, ja se mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 988, jolloin sinne perustettiin piispanistuin.

Odense-nimi voi tutkimusten mukaan kääntää "Odinin pyhäköksi".

Tanskan kuuluisin kirjailija H. C. Andersen syntyi Odensessa vuonna 1805.

Satukirjailijan nuoruusvuosina Odense teollistui voimakkaasti ja siitä tuli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.

H. C. Andersen kutsui Odensea "Pikku-Kööpenhaminaksi" ja oli erittäin ylpeä synnyinkaupungistaan. Vuonna 1875 hän ylisti sitä jopa kaupungin mukaan nimetyssä runossa.

H. C. Andersen on yhä Odensen suurin vetonaula, ja moni nähtävyys kantaa hänen nimeään.

Kesällä 2021 Odensessa avattiin viime vuosien suurin nähtävyys, lapsille ja lapsenmielisille suunnattu satumaailma "H. C. Andersenin talo".

Aalborg

Tanssijoita Aalborgin karnevaaleilla.

Aalborgin karnevaalit ovat Tanskan suurimmat.

© Shutterstock

Aalborgin asukasluku: 119 862
Perustettu: 900-luvun lopulla

Ei tiedetä varmasti, milloin Tanskan neljänneksi suurin kaupunki on perustettu, mutta arkeologisten todisteiden perusteella se tapahtui 900-luvulla.

Vuonna 1342 Aalborg sai kauppakaupunkistatuksen, ja seuraavina vuosisatoina siitä kehittyi yksi Tanskan suurimmista kaupungeista.

Kaupunki kasvoi räjähdysmäisesti etenkin sen jälkeen, kun se sai yksinoikeuden suolasilakan kauppaan vuonna 1516.

1850-luvulla Aarhus vei Aalborgin aseman Jyllannin suurimpana kaupunkina, ja 1900-luvulla Aalborgista kehittyi menestyksekäs teollisuuskaupunki ja isojen yritysten, kuten maailman suurimman sementin viejän, Aalborg Portlandin, kotikaupunki.

Yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä on Lindholm Højen kalmisto, jossa on suuri määrä hautauksia rautakauden lopulta aina 500-luvulta viikinkiajalle asti.

Aalborgin satama-alueella Limfjordenin rannalla sijaitsee Musikkens Hus, Musiikin talo, yksi Pohjois-Jyllannin ikonisimmista rakennuksista.

Esbjerg

Esbjergin satama kuuluu Tanskan tärkeimpiin satamiin.

Esbjergin satama on yksi Tanskan tärkeimmistä satamista, ja yksi Pohjois-Euroopan konttiliikenteen solmukohdista.

© Shutterstock

Esbjergin asukasluku: 71 668
Perustettu: 1868

Esbjerg on yksi Tanskan uusimmista kaupungeista.

Ennen vuotta 1868 se käsitti vain kaksi tilaa, kolme taloa ja 23 asukasta.

Esbjerg alkoi muotoutua, kun Tanskan valtiopäivät päätti 24. huhtikuuta 1868, että alueelle perustetaan satama.

Preussia vuonna 1864 vastaan käydyn sodan aikana Jyllannin länsirannikon tärkeät satamat jäivät saksalaisille, ja Esbjergistä kaavailtiin Tanskan länsirannikon pääsatamaa, josta oli määrä viedä ulkomaille muun muassa karjaa.

Satama sai Esbjergin asukasluvun kasvamaan muutamassa vuodessa 23:sta 13 000:een.

1890-luvulta alkaen Esbjergistä tuli myös yksi Tanskan suurimmista kalastuskaupungeista, ja kun sitten 200 kilometrin päässä Esbjergistä Pohjanmereltä löydettiin öljyä, kaupungista muodostui maan offshore-pääkaupunki.

Nykyisin Esbjerg tunnetaan myös vihreästä energiasta.

Viimeisten 20 vuoden ajan Esbjergistä on viety merelle yli 4 000 tuulivoimalaa, ja siellä aiotaan vuoteen 2050 mennessä koota kaikkiaan 10 000 uutta tuulivoimalaa Pohjanmerelle kuljetettavaksi.

Randers

Randersin raatihuone on keskellä vanhaa kaupunkia.

Vanhan kaupungin lisäksi Randers tunnetaan nykyisin parhaiten Randers Regnskov -eläintarhasta.

© Wikimedia Commons

Randersin asukasluku: 62 802
Perustettu: Vuoden 1000 tienoilla

Randers syntyi keskiajan alkaessa 1000-luvun tienoilla, ja sen vanha arkkitehtuuri on yhä nähtävissä vinoissa ristikkotaloissa ja viehättävillä mukulakivikaduilla.

Raatihuoneen torin keskelle on pystytetty seitsemän metriä korkea patsas Tanskan kansallissankarille Niels Ebbesenille.

Niels Ebbesen jätti jälkensä historiaan johtamalla kapinaa saksalaista Holsteinin kreiviä Gerhard III:ta vastaan vuonna 1340.

Gerhard III oli tullut Randersiin 11 000 miehen armeijan kanssa keräämään veroja, joita tanskalaiset olivat hänelle velkaa.

Niels Ebbesen miehineen tunkeutui kreivin huoneistoon ja katkaisi nukkuvalta kreiviltä kaulan.

Nykyisin Randers tunnetaan erityisesti 3 600 neliömetrin laajuisesta sisäeläintarhasta, joka sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja jonka tunnistaa kolmesta isosta kupolista.

Kolding

Koldinghus pn vanha kuninkaanlinna.

Koldinghusin kuninkaanlinna perustettiin 1200-luvun puolivälissä.

© Shutterstock

Koldingin asukasluku: 61 638
Perustettu: Vuoden 1200 tienoilla

Kolding on Tanskan keskellä sijaitsevan Trekantsområden eli "Kolmion" suurin kaupunki. Nimitys juontuu kolmesta aluetta rajaavasta vesialueesta.

Ei tiedetä tarkkaan, milloin Koldingista tuli kaupunki, mutta arkeologisten todisteiden mukaan paikalla on ollut asutusta 1200-luvulta asti.

Kolding oli tärkeä rajakaupunki Tanskan ja etelämpänä olevien herttuakuntien välillä, ja rajakauppa kulki kaupungin läpi virtaavaa Koldingjokea pitkin, kunnes tavara 1800-luvulla siirtyi rautateille.

Kaupungin tunnetuin maamerkki on Koldinghusin kuninkaanlinna.

Linna perustettiin 1200-luvun puolivaiheilla, ja se suojasi kuningaskunnan etelärajaa.

1500- ja 1600-luvuilla kuninkaat Kristian III ja Kristian IV viettivät paljon aikaa Koldinghusissa.

1700-luvun alussa linna toimi skandaalin näyttämönä: kuningas Fredrik IV tapasi siellä neuvonantajansa tyttären Anne Sophie Reventlowin. Kuningas avioitui Reventlowin kanssa, vaikka hänen ensimmäinen vaimonsa oli vielä elossa.

Horsens

Horsensin valtionvankila suljettiin vuonna 2006.

Sen jälkeen, kun Horsensin valtionvankila suljettiin vuonna 2006, sinne on remontoitu tiloja ja sellejä kulttuuritapahtumia varten. Siellä järjestetään muun muassa vuosittain rikosmessut.

© Shutterstock

Horsensin asukasluku: 61 074
Perustettu: 1100-luvun tienoilla

Horsens syntyi keskiajan alkuvaiheissa. Sen alueella oli asutusta todennäköisesti jo 900-luvulla, mutta ensimmäiset varmat merkit kaupungista ovat 1100-luvulta.

Arkeologisissa kaivauksissa on muun muassa yksi kellari pystytty ajoittamaan 1200-luvulle, mikä viittaa siihen, että asukkaita oli tuohon aikaan paljon.

Horsensiin muutti paljon asukkaita teollistumisen alkaessa 1800-luvulla, jolloin sen asukasluku kymmenkertaistui noin 2 400:sta lähes 22 000:een.

Vuonna 1901 Horsens oli Tanskan viidenneksi suurin kaupunki, ja jo tuolloin se oli kuuluisa ehkä tärkeimmästä maamerkistään, Valtionvankilasta.

Horsensin valtionvankila vihittiin käyhttöön vuonna 1853, ja se oli Tanskan ensimmäinen vankila (siihen aikaan "rangaistuslaitos").

Vankilassa oli kerralla jopa 400 vankia, ja vuonna 1892 siellä pantiin täytäntöön viimeinen kuolemantuomio. Vankipolo, joka tuolloin menetti henkensä, oli tuhopolttaja ja varas Jens Nielsen.

Vankilan kuuluisin vanki oli Carl August Lorentzen, joka onnistui pakenemaan vuonna 1949.

Lorentzen kaivoi sellistään pitkän ulos johtavan tunnelin. Kun vanginvartijat saapuivat tyhjään selliin, siellä oli vain viesti, joka kuului: "Luja tahto vie läpi vaikka harmaan kiven.”

Lorentzen ei kuitenkaan ehtinyt olla pitkään pakosalla, sillä hän jäi kiinni jo viikon päästä.

Vankila suljettiin vuonna 2006, ja nykyisin sen tiloissa järjestetään muun muassa konsertteja, eurooppalainen keskiaikafestivaali ja rikosmessut.

Vejle

Bølgen- eli Aalto-rakennuskompleksi sijaitsee Vejlen lahden pohjukassa.

Vejlen lahden pohjukassa sijaitseva rakennuskompleksi Bølgen eli Aalto on voittanut useita arkkitehtuuripalkintoja.

© Shutterstock

Vejlen asukasluku: 60 231
Perustettu: 1100-luvun tienoilla

Vejlen nimi merkitsee kahlaamoa, ja kaupunki syntyi kummulle keskelle jokilaaksoa.

Kaupungin keskustassa tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Vejlestä kehittyi kaupunki 1100-luvun alkupuolella.

Vuonna 1327 se sai kauppakaupunkistatuksen, ja 1400-luvulla sen koko alkoi kasvaa.

Vuonna 1584 Vejlessä asui noin 1 500 ihmistä, mutta kolmannes väestöstä menehtyi samana vuonna ruttoon.

1800-luvulle asti Vejle oli melko vähäinen kauppa- ja käsityöläiskaupunki, mutta sitten siitä kehittyi yksi Jyllannin suurimmista teollisuuskaupungeista.

Yksi kaupungin merkkirakennuksista on Fjordenhus, jonka on piirtänyt taiteilija Olafur Eliasson.

Kymmenen kilometrin päässä Vejlestä sijaitsevat Tanskan historian ehkä kuuluisimmat monumentit, Jellingin riimukivet.

Pienemmän niistä pystytti kuningas Gorm Vanha vuoden 950 tienoilla ja isomman Gormin poika Harald Sinihammas vuoden 965 tienoilla. Kivet koristavat jopa tanskalaisten passia.

Kivet kertovat Tanskan kristillistymisestä. Isompaan niistä on hakattu:

“Kuningas Harald käski tehdä tämän monumentin isänsä Gormin ja äitinsä Tyran muistoksi – Harald, joka sai valtaansa koko Tanskan ja Norjan ja teki tanskalaisista kristittyjä."

Roskilde

Roskilden tuomiokirkko on yksi Tanskan tärkeimmistä kirkoista.

Sjællandissa sijaitseva Roskilde tunnetaan tuomiokirkon lisäksi rockfestivaaleistaan ja viikinkilaivamuseostaan.

© Shutterstock

Roskilden asukasluku: 51 916
Perustettu: 1100-luvun tienoilla

Harva kaupunki on näytellyt niin merkittävää osaa Tanskan historiassa kuin Roskilde.

Tämä Sjællandissa sijaitseva kaupunki oli Tanskan kulttuurin ja talouden keskus koko keskiajan.

Juuri tänne Harald Sinihammas rakennutti maan ensimmäisen kirkon ja kuninkaankartanon vuonna 980.

Ja juuri tänne Knuut Suuri vuonna 1020 perusti piispanistuimen, jolloin Roskildesta muodostui kirkollinen keskus.

Kaupungin ehkä tunnetuin maamerkki on tuomiokirkko, jonka rakennutti vuonna 1137 piispa Absalon ja jonne vuodesta 1559 on haudattu maan hallitsijat.

Kun tanskalainen historioitsija Peder H. Resen vieraili Roskildessa 1670-luvun lopulla, hänen oli silti vaikea nähdä siellä menneisyyden loistoa.

Reformaation toteuduttua vuonna 1536 Roskilde nimittäin menetti ison osan merkityksestään maan kulttuurisessa ja poliittisessa elämässä.

Katoliset kirkot ja luostarit suljettiin ja piispanistuin siirrettiin Kööpenhaminaan, josta sen jälkeen tuli Tanskan tärkein kaupunki.

Pian myös kauppiaat seurasivat perässä,, ja 1600-luvun lopulla Roskilde taantui vähäiseksi maaseutukaupungiksi.

”Kaupnki on vaipunut merkityksettömyyteen, ja menneisyyden loisto on kutistunut muutamaksi lyhyeksi salmeksi ja kujaksi”, Peder H. Resen kirjoitti.

Tilannetta pahensi vielä se, että Roskildessa raivosi paiserutto vuonna 1711 ja vuosina 1731 ja 1735 riehui kaksi suurta tulipaloa , joissa raatihuone ja lähes 100 taloa tuhoutuivat.

Vuonna 1847 Tanskan 10. suurimman kaupungin onni alkoi vähitellen kääntyä, kun maan ensimmäinen rautatie avattiin sen ja Kööpenhaminan välille. Seuraavan 50 vuoden aikana Roskilden asukasluku kasvoi 3 805:sta 9 696:een.

Nykyisin Roskilde tunnetaan goottilaisen tuomiokirkkonsa lisäksi erityisesti musiikkifestivaaleistaan.

Roskildessa on järjestetty rockfestivaaleja vuodesta 1971, ja osanottajia on vuosittain noin 130 000 eri puolilta maailmaa.