Kun ikää karttuu, ei menetetä ainoastaan lihasmassaa. Myös aivot surkastuvat vähitellen. Muutosvauhdissa esiintyy suurta yksilöllistä vaihtelua, mutta näyttää siltä, että siihen voi vaikuttaa.
Kun Australian kansallisen yliopiston (ANU) tutkijat selvittivät ruokavalion ja aivojen vanhenemisnopeuden yhteyttä, he törmäsivät ravintotekijään, jolla voi olla tärkeä osuus rappeuttavien prosessien etenemisessä.
Huomion keskipisteenä yksi aine
Tutkimukseen osallistui yli 6 000 iältään 40–73-vuotiasta henkilöä, joiden terveystiedot oli tallennettu laajaan UK Biobank -nimiseen lääketieteelliseen kokoelmaan. Kenelläkään heistä ei ollut tutkimuksen alkaessa havaittu keskushermoston rappeutumisen oireita.
Osallistujien piti vastata 16 kuukauden aikana viisi kertaa ruokavaliota koskevaan kyselyyn. Tutkijoita kiinnosti erityisesti yhden aineen saanti.
Välttämätön kivennäisaine
Kyseessä oli magnesium, joka osallistuu ainakin 300:aan eri kemialliseen reaktioon kehossa. Vanhastaan on tiedetty, että magnesiumilla on tärkeitä säätelytehtäviä monissa aineenvaihdunnan tapahtumissa, joilla on vaikutusta muun muassa aivojen suorituskyvyn säilymiseen.
Tutkimus paljasti, että magnesiumin saannin lisäämisellä voi selvästi – ja mitattavasti – ehkäistä aivojen rappeutumista.
Keskeiset aivojen osat saavat suojaa
”Tutkimuksemme osoitti, että 41 prosenttia suurempi mangnesiumin saanti esti vanhenemiseen liittyvää aivojen surkastumista. Tämä näkyy vanhemmalla iällä parempana tiedonkäsittelynä ja pienempänä dementiariskinä, eli muistihäiriö alkaa oireilla myöhemmin”, toteaa Khawlah Alateeq, joka johti tutkimushanketta.
Kävi ilmi, että magnesiumin määrää kasvattamalla oli mahdollista paitsi ehkäistä aivojen yleistä surkastumista myös suojata niitä aivojen osia, jotka pitävät yllä muistia, oppimiskykyä ja liikkeiden hallintaa.
Tarvitaanko ravintolisää?
On vaikea sanoa, paljonko magnesiumia pitäisi ravinnosta tulla, jotta siitä saisi maksimaalisen hyödyn. Tutkijoiden havaintojen mukaan aivojen biologinen ikä ei kuitenkaan vastannut kaikissa tapauksissa henkilön fyysistä ikää. Aivot olivat vuoden nuoremmat niillä, jotka saivat magnesiumia yli 550 milligrammaa päivässä, verrattuna niihin, joiden päiväsaanti jäi noin 350 milligrammaan.
Terveyskirjaston mukaan magnesiumin yleinen saantisuositus on 310–420 milligrammaa – miehillä lähempänä alueen ylärajaa, naisilla lähempänä alarajaa. Terveillä suomalaisilla ruokavaliosta johtuvaa magnesiumin puutetta ei yleensä esiinny, sillä sen lähteitä ovat muun muassa vilja- ja maitotuotteet, peruna ja kahvi.