Sosiaalisten tilanteiden pelko synnyttää noidankehän
Ihmiset, joita muiden seura ahdistaa, ajautuvat käyttäytymään tavalla, joka pahentaa heidän eristyneisyyttään.
Pelko syö itsetuntoa. Kanadalaistutkimuksessa myös sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät koehenkilöt itse arvioivat olevansa teennäisempiä kuin muut.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on psyykkinen vaiva, josta kärsiville oleskelu samassa tilassa muiden ihmisten kanssa aiheuttaa ahdistuneisuutta. Usein taustalla on pelko joutumisesta muiden arvostelun, pilkan tai nolaamisen kohteeksi.
Pelko voi synnyttää nöyryytyksen, riittämättömyyden ja ulkopuolelle jäämisen tunnetta. Lisäksi sosiaalisten tilanteiden synnyttävä ahdistus voi saada ihmisen käyttäytymään tavalla, joka pahentaa ongelmaa entisestään, toteaa tuore kanadalainen tutkimus.
Huomion välttely pahentaa asiaa
Tutkimuksen mukaan ihmiset, joita sosiaaliset tilanteet ahdistavat, ovat taipuvaisia omaksumaan turvallisuushakuisen käyttäytymismallin, jolla he suojautuvat kuvittelemiaan muiden negatiivisia reaktioita vastaan. He voivat välttää puhumista tai katsekontaktia muiden kanssa, jotta eivät herättäisi huomiota. He voivat myös pyrkiä pukeutumaan mahdollisimman huomiota herättämättömästi.
Kanadalaistutkijat halusivat selvittää, miten muut ihmiset kokevat huomaamattomuutta tavoitteleva käytöksen sosiaalisissa tilanteissa. Tulos oli sosiaaalisten tilanteiden pelosta kärsivien kannalta huono: tällainen käytös vain pahentaa tilannetta, sillä se saa muut kokemaan sosiaalisesta pelosta kärsivän ihmisen teennäiseksi ja ylimieliseksi.
Näin tutkimus tehtiin
Kanadalaisen McMaster-yliopiston tutkimuksessa seurattiin 69:ää koehenkilöä, joista 29 kärsi diagnosoidusta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja sai siihen hoitoa. Loput 40 oli psykologian opiskelijoita, joilla ei ollut sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
Tutkimuksen aluksi koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen, jolla kartoitettiin heidän mahdollisia sosiaalisia fobioitaan, turvallisuushakuista käytöstä ja muita asiaan liittyviä ominaisuuksia. Sitten koehenkilöt pantiin tapaamaan kahdestaan henkilöitä, joiden he luulivat olevan muita kokeen osanottajia. Todellisuudessa he olivat näyttelijöitä, jotka oli ohjeistettu sosiaaliseen vuorovaikutukseen koehenkilöiden kanssa.
Pelokas käytös koetaan epäaitona
Tapaamisten jälkeen sekä koehenkilöt että näyttelijät arvioivat, millainen vaikutelma heille oli syntynyt vuorovaikutustilanteesta. Arviointi tehtiin täyttämällä kyselylomake.
Kyselyvastausten mukaan näyttelijät kokivat ne koehenkilöt, joilla oli sosiaalisten tilanteiden pelkoa, huomattavasti vähemmän miellyttävinä ja aitoina verrattuina niihin koehenkilöihin, joilla ei ollut ongelmia sosiaalisissa tilanteissa. Myös sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät itse kokivat olevansa teennäisempiä kuin muut.