Mand med telefon

Some masentaa sisäisen apinasi

Yksi ihmislajin menestyksen avaimista on kykymme verrata itseämme muihin, mutta kun vertailukohtana ovat muiden ihmisten Facebook-päivitykset, voi mennä mieli matalaksi.

Yksi ihmislajin menestyksen avaimista on kykymme verrata itseämme muihin, mutta kun vertailukohtana ovat muiden ihmisten Facebook-päivitykset, voi mennä mieli matalaksi.

Shutterstock

Kulttuuri on olennainen osa ihmisyyttä. Kulttuuria on se, että osaamme arvostaa taidetta, mutta kulttuurin alkuperäinen merkitys on käyttäytymismalli, jonka opimme muilta heitä tarkkailemalla ja matkimalla ja jonka siirrämme edelleen uusille sukupolville. Ihmislajille on ominaista siirtää itse hankkimaamme tietoa muille.

Kyky välittää kulttuuria on tuottanut ihmiselle taidon rakentaa autoja, lähettää ihmisiä Kuuhun ja luoda internetin. Myös esimerkiksi simpanssi voi oppia uusia asioita tarkkailemalla muita, mutta ihminen on ainoa eläin, joka voi kehittää uutta tietoa vanhan tiedon perusteella ja koota tietämystään. Kaikki kokoamamme tieto ei välttämättä ole tehnyt meitä onnellisemmaksi, mutta se on silti vaikuttava aikaansaannos.

Jill Byrnit

Jill Byrnit on kirjoittanut ja toimittanut useita tietokirjoja ja tieteellisiä artikkeleita ihmisten ja muiden kädellisten sosiaalisista suhteista.

© Linda Kastrup/Ritzau Scanpix

Kykymme verrata itseämme muihin ihmisiin auttaa meitä myös asettumaan muiden ihmisten asemaan ja arvioimaan, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme saavuttaa elämässä samoja asioita kuin he.

Taito tarkastella asioita eri näkökulmista on ollut ihmislajille suuri kilpailuetu. Jos haluaa parantaa elämäänsä, ensimmäinen askel on käsitys siitä, millaista elämä voisi olla. Elämää voi muuttaa paremmaksi, jos ei pysty kuvittelemaan, mihin suuntaan sitä haluaisi muuttaa.

Ihminen osaa unelmoida

Kyky verrata itseämme muihin on antanut meille kyvyn muokata omaa elämämme ja tavoitella unelmia. Oman elämäntilanteen vertaaminen muihin voi olla monella tapaa hyödyllistä, mutta etenkin nykyisenä sosiaalisten medioiden aikakautena siihen liittyy myös yhtä enemmän varjopuolia.

Sosiaaliset mediat ovat vielä niin nuori ilmiö, että niiden vaikutusta ihmisten sosiaaliseen elämään ei ole kovin paljon tutkittu. Lisäksi sosiaaliset mediat toimivat monilla erilaisilla alustoilla, joita on vaikea verrata. Maailman suurimmasta sosiaalisesta mediasta, Facebookista, on kuitenkin jo jonkin verran tutkittua tietoa.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että Facebookissa vietetyn ajan määrä ja todennäköisyys saada masennuksen oireita ovat yhteydessä toisiinsa. Toisissa tutkimuksissa on ilmennyt yhteys ihmisen ilon kokemuksen ja Facebookin käytön välillä. Facebook voi siis tuottaa käyttäjilleen sekä mielihyvää että alakuloa.

Päästäkseen jyvälle siitä, miksi toisten tutkimusten mukaan Facebook tuottaa iloa ja toisten mukaan mielipahaa, tutkijat tekivät kokeen, jossa koehenkilöt jaettiin ryhmiin sen mukaan, ovatko he aktiivisia vai passiivisia sosiaalisten medioiden käyttäjiä.

Aktiivisia käyttäjiä olivat ne, jotka osallistuivat keskusteluihin, etsivät tietoa tapahtumista tai yrittivät jäljittää vanhoja lapsuudenystäviään.

Passiivisia käyttäjiä olivat ne, jotka vain seurasivar muiden ihmisen – ystävien tai julkisuudesta tunnettujen ihmisten – elämää.

Ihminen ei ole ainoa eläin, joka oppii muita tarkkailemalla ja siirtää oppimansa seuraaville sukupolville. Samanlaisia kykyjä on monilla muillakin lajeilla.

Simpanssi puussa
© Shutterstock

Simpanssi oppii keräämään hunajaa

Tutkijat ovat havainneet, simpanssit tarkkailevat lajitovereitaan oppiakseen niiltä taitoja. Muita matkimalla simpanssi voi oppia muun muassa keräämään hunajaan pitkällä kepillä syvällä puunrungossa olevasta mehiläispesästä.

Variksia
© Shutterstock

Varis oppii karttamaan naamioita

Yhdysvaltalaisen Washingtonin yliopiston tutkijoiden kokeessa naamioitu mies otti kiinni variksia. Lyhyen vankeuden jälkeen linnut vapautetttiin. Pian oppi levisi parvessa ja kaikki parven varikset alkoivat karttaa naamioituneita ihmisiä.

Mustekala
© Shutterstock

Mustekala oppii lajitoverilta

Myös selkärangattomat oppivat tarkkailemalla Italialaistutkijoiden kokeessa mustekaloille näytettiin, kun niiden lajitoveri valitsi toisen kahdesta samanlaisesta mutta erivärisestä esineestä. Kun tuli niiden vuoro, ne valitsivat samoin.

Kokeessa havaittiin oli selvä kuvio: aktiivinen Facebookin käyttö tuotti ihmisille iloa, passiivinen käyttö synnytti mielipahaa. Kun seuraamme muiden ihmisten elämää, samalla vertaamme sitä omaa elämäämme, ja usein vertailun tulos saa aikaan huonommuudentunnetta.

Facebook vääristää todellisuutta

Internetin ulkopuolella ihminen normaalisti vertaa itseään naapureihin, ystäviin ja tuttaviin, jotka useimmiten elävät melko samanlaista elämää kuin hän itse. Heitä seuratessaan huomaa, että ajan mittaan kaikkien elämään mahtuu sekä myötä- että vastoinkäymisiä.

Sosiaalisissa medioissa tilanne on toinen. Tapahtumat ja kertomukset, joita ihmiset jakavat esimerkiksi Facebook-päivityksissään, eivät useimmiten heijasta sitä, millaista heidän tavallinen elämänsä on.

On aivan luonnollista, että ihmiset sosiaalisten medioiden käyttäjinä haluavat antaa itsestään mahdollisimman edullisen kuvan. Siksi jätämme jakamatta kuvia tai tarinoita, joissa elämämme näyttäytyy tylsänä, arkisena tai keskinkertaisena.

Kun ihmiset näkevät sosiaalisissa medioissa kuvia muiden elämän tähtihetkistä, he voivat kokea suorituspaineita ja ahdistusta. Ilmiöstä käytetään nimitystä paitsi jäämisen pelko (englanniks FOMO eli fear of missing out). Ihmisistä tuntuu, että he tekevät jotakin väärin, koska heidän elämänsä ei ole yhtä värikästä ja mielenkiintoista kuin muiden.

VIDEO: Katso, miten simpanssit matkivat toisiaan hunajan etsinnässä

Sosiaalisissa medioissa vertailukohtia on myös valtavasti enemmän kuin omassa arkielämässä. Joka kuukausi Facebookia käyttää noin 2,2 miljardia ihmistä. Periaatteessa voimme verrata elämäämme kaikkiin heihin.

Vertailua vääristää sekin, että usein emme edes oikeasti tunne kaikkia ihmisiä, joita seuraamme Facebookissa.

Tutkimusten mukaan ne Facebookin käyttäjät, jotka seuraavat enimmäkseen ihmisiä, joita he eivät tunne oikeassa elämässä, kokevat keskimääräistä paljon useammin, että muiden elämä on parempaa kuin heidän.

Tutkimuksissa on ilmennyt myös, että paitsi jäämisen kokemus on sitä voimakkaampi, mitä kauemmin passiivinen Facebookin käyttö jatkuu. Ne, jotka ovat käyttäneet Facebookia passiivisesti useita vuosia, kokevat hyvin vahvasti, että muut ihmiset ovat heitä onnellisempia ja että elämä ylipäänsä kohtelee heitä epäoikeudenmukaisesti.

Ihmisen psyykelle on siis terveellisempää nähdä Facebookissa päivityksiä tavallisista arkikokemuksista kuin kiiltokuvaelämää. Juuri arki on sitä todellisuutta, josta vertailukohtia kannattaa hakea.