Terveyttä ja pitkää ikää voi tavoitella monella eri tavalla. Tiedetään esimerkiksi, että liikunnalla, ruokavaliolla, tupakoimattomuudella ja alkoholin kohtuukäytöllä on vaikutusta terveyteen ja elämän pituuteen.
Lisäksi lääketiede auttaa ihmisiä elämään pitempään – ja usein myös ilman pahoja terveysongelmia. Monet niistä taudeista, joihin ennen vanhaan sairastuttiin ja kuoltiin yleisesti, ovat nykyään joko ehkäistävissä tai parannettavissa.
Tutkijat hämmästyivät
Elinpäivien määrä riippuu tietenkin monista asioista, eikä niihin kaikkiin voi itse vaikuttaa. Yksi omissa käsissä oleva tekijä näyttää kuitenkin nousevan muita tärkeämmäksi keskimääräisen eliniän kannalta.
Kyse on sosiaalisuudesta. Kun kiinalaiset tutkijat analysoivat sen merkitystä elämän pituudelle, tulos löi heidät ällikällä.
Seurusteleminen tekee hyvää
Kansanterveyttä käsittelevässä Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui yli 28 000 henkilöä. Tutkijat saivat selville, että sosiaalisella kanssakäymisellä on ratkaiseva merkitys elämän pituudelle.
Analyysi paljasti, että sosiaalisen aktiivisuuden ja eliniän välillä on selvä riippuvuussuhde.
Aiempien tutkimusten ansiosta on tiedetty, että ne, jotka ovat paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, pysyvät todennäköisemmin virkeinä ja terveinä vanhetessaan. Kiinalaistutkimuksessa selvitettiin sen sijaan sosiaalisuuden suoraa vaikutusta elämän pituuteen.
Mittava tutkimusaineisto
Tutkijat käyttivät kaikkiaan 28 563 aikuisen terveystietoja. Ne oli kerätty maailman laajimmassa ikääntymistutkimuksessa, josta käytetään englanninkielistä nimitystä Chinese Longitudinal Healthy Longevity Survey (CLHLS). Jatkuvan lääketieteellisen seurannan kohteena olevat kiinalaisvanhukset asuivat kotona, ja heidän keski-ikänsä oli 89 vuotta.
Osallistujat jaettiin viiteen ryhmään sosiaalisen aktiivisuuden mukaan. Sosiaalista kanssakäymistä oli "melkein joka päivä", "ainakin kerran viikossa", "ainakin kerran kuukaudessa", "satunnaisesti" tai "ei koskaan".
Lisäksi otettiin huomioon sukupuoli, koulutustaso, siviilisääty, talouden tulot, kasvisten ja hedelmien syönti, elämäntavat ja terveydentila, koska näiden tekijöiden tiedetään vaikuttavan kuolemanriskiin.
Seuralliset kuolivat selvästi vanhempina
Osallistujia seurattiin keskimäärin viisi vuotta (tai mahdolliseen kuolemaan asti). Säännöllinen seuranta paljasti sosiaalisuuden ja eliniän olevan kiistattomassa riippuvuussuhteessa.
Niillä, jotka olivat useimmin tekemisissä muiden ihmisten kanssa, oli selvästi paremmat mahdollisuudet elää keskimääräistä pitempään. Jos sosiaalista kanssakäymistä oli satunnaisesti, kuolemanriski pieneni viiden vuoden aikana 42 prosenttia. Kerran kuukaudessa -ryhmään kuuluvilla vastaava prosenttiluku oli 48.
Vuorovaikutustilanteita olisi hyvä olla joka päivä
Lisäksi tutkijat analysoivat erikseen sosiaalisuuden merkitystä vanhimpien osallistujien elämän pituudelle ja havaitsivat, että heillä sosiaalinen aktiivisuus lykkäsi kuolemaa erityisen tehokkaasti viiden vuoden tarkkailun aikana. Tutkijoiden mukaan ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä voidaankin edistää huolehtimalla heidän mahdollisuuksistaan seurustella muiden kanssa.
Kun kaikki muutkin kuolemanriskiin vaikuttavat tekijät otettiin huomioon, sosiaalisen kanssakäymisen merkitys pieneni. Se oli kuitenkin yhä huomattavan suuri. Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että sosiaalinen aktiivisuus voi ennustaa vanhuksen jäljellä olevan elämän pituutta.