Kalat, linnut ja nisäkkäät haistavat ihanteellisen partnerin, eivätkä ihmiset tee poikkeusta. Ihmisen nenä pystyy erottamaan, minkä tyyppisiä HLA-1-proteiineja toisella henkilöllä on soluissaan.
HLA-1-proteiineja on kaikkialla kehossa, ja niillä on tärkeä osuus solujen suojautumisessa viruksia vastaan.
On olemassa A-, B- ja C-tyypin proteiineja, ja hajuaisti huolehtii siitä, että kiinnostus kohdistuu eri tyyppeihin kuin itsellä on.
Nenäsi valitsee sopivan hien
Soluilla on sormenjäljet
HLA-1-proteiinien tuotantoa ohjaavat kolmenlaiset geenit, jotka saavat aikaan vastaavasti proteiinityypit A (sininen), B (vihreä) ja C (keltainen). Henkilöllä voi olla soluissaan yksi tai kaksi tyyppiä. Proteiinit sijaitsevat solun pinnalla, ja niiden tehtävänä on esitellä sieltä käsin tiettyjä solun sisäisiä proteiiniosasia.
Proteiineja päätyy hikeen
Pienet proteiiniosaset (pienet ympyrät) sopivat ainoastaan sentyyppiseen HLA-1-proteiiniin, jossa ne ovat. Siten niiden ominaislaatu voi paljastaa, mitä HLA-1-proteiineja henkilöllä on soluissaan. Kun osasia vapautuu hikirauhasissa, ne liukenevat hikeen, jota erittyy esimerkiksi kainalokuopissa.
Nenä aistii osaset
Hien haihduttua toisen henkilön proteiiniosasia on mukana siinä ilmassa, jota nenä ottaa vastaan. Nenän väliseinän molemmin puolin sijaitsevan parillisen vomeronasaalielimen (punainen) aistinsolut reagoivat osasiin ja lähettävät aivoille viestin, joka paljastaa osasten ominaislaadun.
Yhdistelmän osalta erilaisen henkilön hajua pidetään viehättävämpänä ja seksiä hänen kanssaan tyydyttävämpänä.
Lisäksi erilaisuus lisää halua hankkia yhteisiä lapsia. HLA-1-proteiinien evoluutiotehtävänä onkin varmistaa yhteiselle jälkeläiselle eri tyyppien sekoitus.
Hyvä yhdistelmä parantaa lapsen mahdollisuuksia torjua terveyttä uhkaavia viruksia.