Kuvittele, että tapaat häikäisevän kauniin ihmisen – jonkun, joka pyyhkäisee saman tien jalat altasi ihanalla ulkonäöllään. Kuvittele seuraavaksi, että tämän henkilön pää ja keho on loiseliöiden peitossa.
Tällainen kuvitelma ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä kansainvälisen tutkijaryhmän tekemän uuden tutkimuksen mukaan viehättävät piirteet ja toxoplasma gondii -loiseliö kulkevat käsi kädessä.
Tutkijat ovat jo pitkään arvelleet, että mikroskooppisen pienellä loisella, joita on noin joka kolmannella ihmisellä, on ainutlaatuinen kyky manipuloida isäntäsolujaan.
Uuden tutkimuksen mukaan tämä manipulaatio on kuitenkin paljon aiemmin oletettua laajempaa, sillä loiseliö voi muuttaa uhrinsa käytöksen lisäksi myös tämän kasvoja ja kehoa, jolloin uhri muuttuu viehättävämmäksi.
Loiseliö munii kissaeläimissä
Toxoplasma gondii on mikroskooppisen pieni, yksisoluinen loiseliö, joka elää muiden eliöiden sisällä tunkeutumalla isäntänsä soluihin. Loiseliön pääisäntiä ovat kissaeläimet – eli kotikissojen lisäksi esimerkiksi leijonat ja leopardit. Loiseliö laskee munansa kissaeläimen suolistoon, joten munia on myös kissaeläimen ulosteessa.
Jos ihminen tai eläin juo tai syö jotakin ulosteen saastuttamaa, loiseliö pääsee myös ihmisen tai eläimen elimistöön. Kutsumattomista vieraista kehittyy liikkumiskykyisiä loisia, jotka leviävät elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja aivoihin.
Toxoplasma gondii on yksisoluinen loiseliö, jollaista kantaa Pohjoismaissa noin 10–15 prosenttia väestöstä.
Sen jälkeen loinen menee horroksen kaltaiseen tilaan ja odottaa, että isäntäeläin joutuu kissan syömäksi, jolloin se voi taas lisääntyä kissan elimistössä.
Loinen ei kuitenkaan odottele täysin passiivisesti. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että loinen manipuloi isäntäeläintään, jotta se joutuisi helpommin kissan saaliiksi.
Loiseliön tunkeutuminen elimistöön poistaa pelon
Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että simpanssit eivät kavahtaneet leopardin virtsan hajua sen jälkeen, kun toksoplasma-loinen oli päässyt niiden elimistöön. Näin simpanssien riski jäädä leopardin saaliiksi kasvoi.
Vaaraa kasvattaa vielä se, että loinen tekee samaan aikaan isäntäeläimestään uhkarohkeamman.
Loinen kasvattaa itsevarmuutta
1. Loinen tunkeutuu immuunisoluissa aivoihin
Aivojen verisuonia ympäröi veri-aivoeste, joka pitää loiset aivojen ulkopuolella, mutta päästää immuunisolut läpi. Toksoplasma tunkeutuu immuunisoluihin ja käyttää niitä eräänlaisena Troijan hevosena päästäkseen aivoihin.
2. Loinen pääsee hermosoluihin
Aivoissa loinen tunkeutuu hermosoluihin, joissa se muuttuu niin kutsutuksi kystaksi – eli vajoaa eräänlaiseen horrokseen. Kystat piilottelevat immuunipuolustukselta ja voivat siten jäädä aivoihin pitkäksi aikaa ja muuttaa sinä aikana isäntäeläimen käytöstä.
3. Kystat estävät pelkoviestien perillepääsyn
Kystat ovat useimmiten aivoissa mantelitumakkeessa, jossa säädellään pelon tunnetta. Mantelitumakkeessa kystat estävät pelkoviestin pääsyn aivoihin ja lisäävät dopamiinin tuotantoa, mikä tekee isäntäeläimestä pelottoman ja uhkarohkean.
Kansainvälinen tutkimus vuodelta 2018 osoitti, että toksoplasma lisäsi ihmisten riskinottoa liiketoiminnassa. Samalla toksoplasman saaneet nuoret hakeutuivat muita todennäköisemmin johtamis- ja yrittäjyyskoulutuksiin.
Loiseliön leviämisyritykset vaikuttavat siten merkittävästi kantajiensa elämään. Nyt tutkijat ovat selvittäneet uuden ovelan tavan, jolla loinen pyrkii lisääntymään.
Tartunta tekee herkulliseksi
Toksoplasma voi levitä eri lajien välillä myös sukupuoliyhteydessä. Normaalisti eläimet välttelisivät parittelua loisen tartuttaman kumppanin kanssa, mutta toksoplasma on keksinyt ovelan keinon tämän puolustuksen kiertämiseen.
Vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli fyysisiä ja käytöksellisiä eroja 35 loiseliön tartuttaman ja 178 loisista vapaan koehenkilön välillä.
30–50 prosentilla maailman ihmisistä on toksoplasmatartunta.
Tutkimus paljasti, että tartunnan saaneiden kasvot olivat symmetrisemmät kuin vertailuryhmän – ja symmetriaahan pidetään yleensä viehätysvoimaa lisäävänä piirteenä. Lisäksi tartunnan saaneiden naisten painoindeksi oli alhaisempi kuin vertailuryhmän, ja he myös pitivät itseään viehättävämpinä.
205 erimaalaisesta ihmisestä koostunut paneeli piti sekä tartunnan saaneita naisia että miehiä paremman ja terveemmän näköisinä kuin tartuntavapaata kontrolliryhmää.
Vasemmalla olevat kasvot ovat yhdistelmä kymmenen tartunnan saaneen koehenkilön kasvoista, kun taas oikealla on yhdistelmä kymmenen tartunnasta vapaan koehenkilön kasvoista.
Tutkijat uskovat, että yhteys viehättävien fyysisten piirteiden ja tartunnan välillä selittyy sillä, että loiseliö pystyy muuttamaan ihmisen ulkonäköä.
Yhteyttä ei kuitenkaan ole vielä aukottomasti todistettu. Epäilijöiden mukaan yhteydelle on yksinkertaisempikin selitys: viehättävät piirteet kasvattavat tartuntariskiä, koska viehättävät ihmiset harrastavat muita enemmän seksiä.
Molemmat mekanismit voivat toki toimia myös samanaikaisesti. Ajatus siitä, että loinen pystyy muokkaamaan isäntänsä ulkonäköä, ei ole täysin epärealistinen.
Loinen ohjaa hormoneja
Toksoplasma vaikuttaa elimistöön monin eri tavoin. Eläinkokeissa on selvinnyt, että loistartunta lisää välittäjäaineiden serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa. Molemmat aineet vaikuttavat käyttäytymiseen.
Muissa tutkimuksissa on todettu, että loiseliö kasvattaa sukupuolihormoni testosteronin määrää elimistössä. Testosteroni vaikuttaa muun muassa kehon karvaisuuteen ja lihasmassan määrään, joten sillä voi siksi olla vaikutusta siihen, miten fyysisesti vetovoimaisena ihmistä pidetään.
Mutta tarkoittaako tämä samalla sitä, että ihmisen suorastaan kannattaa hankkia toksoplasmatartunta?
Kolme loista vaikuttaa aivoihin
Toksoplasma ei ole ainoa loiseliö, joka voi tunkeutua aivoihin. Alla esitellään kolme aivoissa majailevaa loista, jotka tuhoavat unen, tekevät hulluksi tai syövät aivot.
Vastaus on monimutkainen. Toksoplasma voi olla vaarallinen raskaana oleville ja henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, mutta muille loinen on suhteellisen harmiton. Tutkijat kuitenkin korostavat, että toksoplasmatartunnasta opitaan jatkuvasti uutta, ja he ovat listanneet mahdollisia vaikutuksia, joista tarvitaan vielä lisää tutkimusta.
Tutkijat haluaisivat esimerkiksi selvittää, voiko loisen kyky tehdä isännän käytöksestä uhkarohkeampaa heikentää isännän mahdollisuuksia selviytyä.
Lisäksi he huomauttavat, että muutokset välittäjäaineiden tai hormonien määrissä voivat vaikuttaa vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja skitsofrenian, kehittymiseen.
Loiseliö voi vaikuttaa myös siihen, millaisina näemme muut ihmiset. Tutkijat arvelevat, että koska loinen hyötyy siitä, että ihminen harrastaa mahdollisimman paljon seksiä, toksoplasma voi mahdollisesti saada meidät pitämään muita puoleensavetävämpinä kuin tavallisesti.
Kun siis näet oikein viehättävän ihmisen, jonka kauneus suorastaan sokaisee sinut, muista, että kyse voi olla siitä, että loinen huijaa aivojasi.