Aikaerorasitus eli jetlag on ilmiö, joka johtuu häiriöistä unirytmissä. Jetlag ilmenee yleensä pitkän lennon jälkeen, kun matkustetaan useiden aikavyöhykkeiden välillä.
Rasitus johtuu erosta vuorokausirytmin, kehon sisäisen kellon, ja ympäröivän ympäristön välillä.
Jet lag häviää yleensä itsestään muutaman päivän kuluttua, kun elimistö tottuu uuteen aikatauluun, mutta voit tehdä joitakin asioita oireiden minimoimiseksi.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet mielestään nopeimman tavan päästä eroon jetlagista ja nollata elimistön kello.
Vatsa käyntiin heti aamulla
Northwesternin yliopiston tutkijat mallinsivat ihmisen vuorokausirytmiä ja analysoivat vuorokausirytmin siirtymistä ja elimistön reaktioita ravintoon ja valon määrään.
Tulokset osoittivat, että uudella aikavyöhykkeellä tukevan aterian syöminen aikaisin aamulla kolmen ensimmäisen päivän ajan auttaa elimistöä sopeutumaan vuorokausirytmiin.
Kävelyretki auringonpaisteessa on toinen hyvä vinkki, joten reipas kävely ja tukeva aamiainen auttavat pääsemään eroon aikaerorasituksesta.
Tutkimuksen mukaan huonoin keino selvitä jetlagistä on nukkuminen keskellä päivää.
Elimistön sisäinen kello käy väärin
Aikaerorasitukseen liittyy aikavyöhykkeiden ylittämisestä johtuva vuorokausirytmin sekoittuminen.
Vuorikausirytmi on elimistön sisälinen kello, joka säätelee uni-valverytmiä.
Sisäinen kello säätelee vuorokausirytmiä
Valo ohjaa uni-valverytmiä silmien kautta. Ne lähettävät viestejä suprakiasmaattiselle tumakkeelle (SCN), joka saaa elimistön noudattamaan noin 24 tunnin vuorokausirytmiä. SCN kehottaa kiihdyttämään melatoniinin tuotantoa, kun ilta pimenee.
SCN säätelee vuorokausirytmiä ja varmistaa esimerkiksi, että ruumiinlämpö on päivällä korkeampi kuin yöllä. Lisäksi SCN määrää lisämunuaiset erittämään kortisolia tiettyinä vuorokaudenaikoina.
SCN viestii lisämunuaisten tuottamalla stressihormoni kortisolilla älyllisille toiminnoille (aivokuori) ja hienomotoriikalle (pikkuaivot), että on aika levätä.
Käpyrauhanen saa selkäytimen kautta SCN:ltä kehotuksen muuttaa välittäjäaine serotoniinia melatoniiniksi, joka vaikuttaa väsyttävästi.
Lähes kaikissa ihmisen soluissa ja kudoksissa on havaittavissa vuorokausiritmi. Rytmi voi myös vaihdella elimestä toiseen.
Aivojen kello, SCN, voidaan nollata altistumalla auringonvalolle, kun taas vatsan oma kello voidaan kalibroida uudelleen syömällä säännöllisesti.
Siksi ei kannata koko ajan vaihdella ruokailuajankohtaa tai syödä yöllä, sillä se voi siirtää elimistön kelloja, totetaa Yitong Huang, Northwesternin yliopiston soveltavan matematiikan apulaisprofessori ja tutkimuksen toinen kirjoittaja.
”Ristiriitaiset signaalit, kuten syöminen yöllä juuri silloin, kun aivojen sisäinen kello käskee lepäämään, voivat sekoittaa elimistön kelloja ja pahentaa aikaerorasitusta”, Huang sanoo.