Se viihtyy siellä, missä muiden käy köpelösti. Se voi aiheuttaa verenmyrkytyksen tai sydänläppien tulehduksen. Ja se on vastustuskykyinen antibiooteille.
Vuosina 2012-2016 tanskalaisissa sairaaloissa kahdeksankertaistui VRE:n eli vankomysiinille resistentin enterokokkibakteerin esiintyvyys potilailla. Vuonna 2016 rekisteröitiin 434 tapausta. Vuotta myöhemmin luku oli jo 503.
Sama ilmiö on havaittu Saksassa, Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa. Suomessakin on esiintynyt VRE:tä.
On vaikeaa sanoa, kuinka monta kuolemaa VRE on aiheuttanut. Tieteellisessä The Lancet -aikakauslehdessä julkaistu artikkeli arvioi resistenttien bakteerien aiheuttaneen vuonna 2015 kaikkiaan 33 000 kuolemantapausta.
Tämän vuoksi sairaaloissa eri puolilla maailmaa suhtaudutaan VRE-tartuntoihin erittäin vakavasti.
Äärimmäisen tarttuva
Bakteeritartunnan saavat usein vastustuskyvyltään alentuneet potilaat, joille on annettu jo aiemmin useita antibioottikuureja ja jotka ovat vakavasti sairaiden vuodeosastolla.
Pahinta on , että lääketieteelliset hoitomahdollisuudet ovat vähissä. Niitä ei ole tutkittu ja raportoitu vielä tarpeeksi, ja tarjolla olevilla hoidoilla on paljon sivuvaikutuksia.
Lisäksi VRE-epidemia leviää erittäin helposti ja nopeasti ja sitä on vaikea saada kuriin.
Tanskassa Statens Serum Institutissa antibioottiresistenssin kliiniseen mikrobiologiaan erikoistunut lääkäri Ute Wolf Sönkens kertoo, että VRE:tä esiintyy ympäristöissä, joissa on käytetty ja käytetään paljon antibiootteja.
Hänen mukaansa tilannetta pahentavat potilaiden siirrot:
Osastolta, sairaalasta ja alueelta toiselle siirrettävien potilaiden suuri määrä voi saada tartunnan leviämään aiempaa nopeammin. Ute Wolf Sönkens, mikrobiologian erikoislääkäri
Suolistobakteerifaktoja
Maha-suolikanava on täynnä bakteereja, kuten kuuluu ollakin. Toisinaan käy kuitenkin niin, että ihmisen omat bakteerit riehaantuvat ja aiheuttavat haittaa.
Yksi ongelmia aiheuttaneista bakteereista on Enterococcus faecium.
Siitä voi kehittyä vankomysiinille vastustuskykyinen VRE eli juuri se, joka aiheuttaa ongelmia sairaaloissa.
Tanskassa bakteeri oli vuonna 2016 resistentti ampisilliinille 91,5 prosentissa tapauksista, minkä vuoksi sen aiheuttamia tulehduksia alettiin hoitaa vankomysiinilla. Bakteeri on nyt kehittänyt myös sille vastustuskyvyn.
Kun potilas saa VRE-tartunnan, hän voi parhaimmassa tapauksessa selvitä virtsatietulehduksella. Toisinaan tartunta voi johtaa verenmyrkytykseen eli sepsikseen ja sydänläppien tulehdukseen eli endokardiittiin.
Bakteeri leviää kontaktipintojen kautta.
Siksi torjunnassa tärkeää ovat huolellisempi siivous ja entistä parempi käsihygienia, Ute Wolf Sönkens toteaa.
Hän arvoi Tanskassa sairaanhoitohenkilöstön käsihygienian yleisesti hyväksi mutta huomauttaa:
On aina olemassa riski, että asia ”unohtuu” toisinaan. Siitä VRE on todiste. Parantamisen varaa selvästi on. Ute Wolf Sönkens, mikrobiologian erikoislääkäri
Alankomailla on ratkaisu
Siinä, missä Suomi, Tanska, Ruotsi, Saksa ja monet maat kamppailevat sairaaloiden VRE-ongelman kanssa, Alankomaat ovat jo keksineet ratkaisun.
Alankomaalaisessa tutkimuksessa annetaan suositus siitä, miten sairaala voi saada "laajan VRE-epidemian menestyksekkäästi hallintaan".
Näin sairaala voi saada "laajan VRE-epidemian menestyksekkäästi hallintaan"
Ensinnäkin sairaalassa on suoritettava seulontatutkimus. Se voidaan tehdä usealla tavalla.
Tanskalaisessa sairaalassa, jossa VRE-potilaiden määrä oli kasvanut selvästi, kartoitettiin potilailta näiden suoliston koko mikrobikanta ja tehtiin kokonaisekvensointi.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että potilaiden suolistobakteereista tehtiin dna-profiili. Se paljastaa antibioottiresistentit bakteerit ja resistenssin kehittymismekanismit.
Raportin mukaan tartunnan saaneet eristettiin, jotta uusia tartuntoja ei syntynyt. Tartunnan saaneita hoiti vain yksi lääkintätiimi.
Lisäksi infektoituneet tilat puhdistettiin huolellisesti vetyperoksidihöyrytyksellä.