Olisi oikeastaan nukkumaanmenoaika, mutta on pakko vielä kurkistaa Instagramiin kerran. Tai katsoa, onko Twitteriin ilmestynyt jotain kiinnostavaa.
Sosiaalisen median seuraaminen on osa useimpien päivärutiineja, vaikka psykologit varoittavat niiden kasvattavan tarvetta vertailla itseä muihin ja tekevän aidosta läsnäolosta vaikeaa.
Tuoreessa kokeessa brittitutkijat tulivat siihen tulokseen, että sosiaalinen media verottaa mielenterveyttä ja että yksikin viikko ilman somea voi olla mielenterveydelle hyväksi.
Some muokkaa todellisuutta ja arkea
Vuosikymmenessä sosiaaliset mediat ovat mullistaneet arjen. Facebookin, TikTokin, Instagramin ja Snapchatin kaltaiset alustat ovat ujuttautuneet osaksi päivärutiineja ja haukkaavat nykyisin oman osansa arjesta.
Global Web Index -raportin mukaan eurooppalaiset käyttävät keskimäärin päivittäin kaksi tuntia sosiaalisen median seuraamiseen. Kuusi kymmenestä internetin käyttäjästä sanoo roikkuvansa verkossa koko ajan.
Vuonna 2021 eurooppalaiset roikkuivat somessa keskimäärin reilut kaksi tuntia ja 16 minuuttia päivässä. Koko maailman keskiarvo oli kymmenisen minuuttia enemmän.
Psyyken on vaikea pysyä isojen elämäntapaan vaikuttavien muutosten tahdissa, ja siksi psykologit ja muut asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet siitä, että sosiaaliset mediat voivat olla yksi syy mielenterveysongelmiin ja psyykkisiin oireisiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja stressiin.
Jatkuva someläsnäolo verottaa läsnäoloa perheen ja ystävien kanssa, ja se voi haitata sosiaalisia suhteita.
Lisäksi kuvapommitus saa vertailemaan itseä muihin, aiheuttaa alemmuudentunnetta ja stressiä etenkin nuorille.
Viikon somepaasto auttaa psyykeä
Uudessa kokeessa brittiläisen Bathin yliopiston tutkijat osoittivat, että ihmiset voivat henkisesti paremmin, jos he luopuvat somesta viikoksi.
Aluksi kaikki 154 kokeeseen osallistunutta 18–72-vuotiasta vastasivat psyykkistä hyvinvointia käsittelevään kyselyyn, ja sitten heidät jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä rajoitti somen käyttöään merkittävästi, kun taas toinen ryhmä sai jatkaa scrollaamista.
Koehenkilöt, joiden oli määrä pitää somepaastoa, käyttivät viikossa keskimäärin 21 minuuttia someen. Osa heistä sai vapautettua viikossa lähes yhdeksän tuntia muuhun, kun jätti Twitterin, Facebookin ja Instagramin rauhaan.
Vertailuryhmän jäsenet kulututtivat somessa keskimäärin seitsemän tuntia seitsemän päivän aikana.
Viikon kuluttua koehenkilöt täyttivät taas mielenterveyttään koskevan kyselyn.
Somepaastoa pitäneen ryhmän jäsenet tunsivat itsensä huomattavan paljon vähemmän masentuneiksi ja ahdistuneiksi ja heidän yleinen henkinen vointinsa oli kohentunut suhteessa vertailuryhmään.
Kokeen tehneet tutkijat aikovatkin seuraavaksi selvittää, tuottaako sometauko erilaisia tuloksia erilaisilla ryhmillä, esimerkiksi nuorilla tai psykiatrisilla potilailla.
Jos tulokset ovat samansuuntaisia, somepaastoa voidaan ehkä alkaa käyttää myös psyyken ongelmien hoitokeinona.