Testaa itsesi: Kärsitkö stressistä?
Kaikkiaan 25 prosenttia eurooppalaisista aikuisista kärsii enemmän tai vähemmän stressistä. Asia selvisi tähän asti laajimmassa työperäisiä stressioireita kartoittaneessa tutkimuksessa, jonka Euroopan unionin työterveys- ja työturvallisuusasioiden virasto (EU-OSHA) julkaisi vuonna 2013.
Stressi on tila, joka syntyy aivoissa silloin, kun ihminen on vaativassa tilanteessa. Muinaisille ihmisille stressitila oli välttämättömyys, sillä sen avulla he selvisivät uhkaavista petoeläinten tai erilaisten katastrofien aiheuttamista tilanteista. Stressissä aivot ikään kuin laittavat koko elimistön valmiustilaan, jossa ihminen on valmis joko taistelemaan tai pakenemaan. Tällainen stressi oli ratkaisevaa lajin selviytymisen kannalta.
Punaisella alueella
Nykyihmisen tilanne on toinen. Lyhytaikainen stressi ei vahingoita ketään, mutta jos elimistö on pitkään valmiustilassa, syntyy ongelmia. Tilanne on sama kuin autolla, jota ajetaan aina niin, että moottorin kierroslukumittarin viisari on punaisella alueella. Voit lukea lisää stresistä ja sen oireista englanniksi TÄÄLTÄ.
Hengenvaarallinen stressi
Stressin vaikutuksesta ihmisten terveyteen keskustellaan laajasti, mutta varmaa on se, että stressi on yleisin syy masennukseen, joka puolestaan voi aiheuttaa vakavia, jopa invalidisoivia seurauksia. Stressiä pidetään myös tärkeänä tekijänä diabeteksessa ja sydän- ja verisuonitaudeissa. Toisin sanoen stressin seuraukset voivat olla hengenvaarallisia.
Apua itsehoitoon
Hyvä uutinen on se, että itse kukin voi tehdä paljon, jotta stressi ei kehity sairaudeksi asti. Neuvoja ja vinkkejä siihen, miten arkea kannattaa jäsentää, löytyy netistä. Voit myös lukea tämän artikkelin. Katso tästä BBC:n video, jossa kerrotaan, mistä löytyy apua stressin itsehoitoon
Muista, että omia stressioireita ei saa aliarvioida. Kun stressi on aiheuttanut pitkäaikaisia työpoissaoloja, kyse on melkein aina tapauksista, joissa henkilö on jättänyt omat stressioireensa huomioimatta.
Testaa, oletko stressaantunut
Internet tulvii erilaisia ja eritasoisia stressitestejä. Niitä kannattaa tehdä pari, sillä silloin saa hieman vihiä siitä, miten paha oma tilanne on. Ne eivät silti missään tapauksessa korvaa keskusteluja lääkärin tai psykologin kanssa.
BBC on yhdessä Britannian psykoterapeuttiyhdistyksen (British Association for Counselling and Psychotyherapy) kanssa laatinut testin, jonka voit tehdä TÄSTÄ.
