Sisäinen apinasi stressaantuu seurassa

Ihminen kaipaa laumaeläimenä yhteyttä lajitovereihinsa, mutta nykyään monet joutuvat olemaan jatkuvasti tekemisissä toisten kanssa esimerkiksi työpaikallaan. Vuorovaikutus voidaan kokea henkisesti raskaaksi.

Ihminen kaipaa laumaeläimenä yhteyttä lajitovereihinsa, mutta nykyään monet joutuvat olemaan jatkuvasti tekemisissä toisten kanssa esimerkiksi työpaikallaan. Vuorovaikutus voidaan kokea henkisesti raskaaksi.

Shutterstock

Stressi. Sanalla viitataan esimerkiksi henkistä pahoinvointia aiheuttavaan rasittumiseen, arkiympyröissä syntyvään paineeseen ja välien kiristymiseen parisuhteessa.

On kuitenkin olemassa aivan toisenlaista stressiä. Siinä on kyse olotilasta, jonka toinen kokee täysin lamauttavaksi ja toinen äärimmäisen piristäväksi.

Stressitekijä, joka saa aivot varmasti varuilleen, on muiden ihmisten läsnäolo.

Jill Byrnit

Tanskalainen Jill Byrnit on kirjoittanut ja toimittanut useita kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita ihmisten ja muiden kädellisten sosiaalisista suhteista.

© Linda Kastrup/Ritzau Scanpix

Toisten ihmisten kohtaaminen voi aiheuttaa sosiaalista stressiä. Vuorovaikutustilanteessa saattaa olla pakko ottaa käyttöön kaikki mahdolliset voimavarat.

Joskus sosiaalisuus kuitenkin virkistää ja voimaannuttaa.

Lapset kirittivät toisiaan

1800-luvun kokeessa lasten piti solmia siima onkivapaan niin nopeasti kuin he vain pystyivät.

Ne, jotka solmivat siiman toisten kokeeseen osallistuvien lasten seurassa, selvisivät tehtävästä nopeammin kuin ne, jotka olivat yksikseen.

Toisen ihmisen läsnäolo voi tuntua hyvin häiritsevältä. Jill Byrnit, sosiaalisten suhteiden asiantuntija

Tutkijat puhuvat sosiaalisesta helpontumisesta. Samankaltainen koe, jossa aikuisten pitää opetella helppoja sanaluetteloita ulkoa, vahvistaa, että pelkästään toisten ihmisten läsnäolo voi parantaa suorituskykyä.

Mutta mitä tapahtuu sitten, kun tehtävä on henkisesti vaativampi?

Yhteistila ei sovi kaikille

Koska muiden ihmisten läsnäolo voi tehostaa yksilön toimintaa, avo- eli maisemakonttoriksi kutsutun suuren toimiston pitäisi olla tuottavuuden parantajalle patenttiratkaisu. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

Todellisuudessa hyvin moni kokee, että toisten läsnäolo häiritsee erityisesti silloin, kun on painittava vaikeiden ongelmien kimpussa.

Ilmiötä tutkittiin 1980-luvulla sosiaalipsykologisella kokeella. Osallistujia pyydettiin odottamaan toisessa huoneessa ja ilmoittamaan tiettyjä asioita itsestään kirjoittamalla ne tietokoneeseen.

Kenellekään ei kerrottu, että odotusaika oli varsinainen koe.

Koehenkilöt syöttivät ensin tavallisia tietoja, kuten nimensä. Sitten heidän piti luoda itselleen peitenimi kirjoittamalla nimensä takaperin ja lisäämällä kaikkien kirjainten perään numerot suuruusjärjestyksessä.

Esimerkiksi Henrik Larsenin peitenimeksi tuli ohjeiden mukaan n1e2s3r4a5l6k7i8r9n10e11h12.

Osa osallistujista teki omassa rauhassa niin kuin käskettiin. Joidenkin koehenkilöiden niskaan taas huohotti kokeen valvoja, joka tarkkaili heidän toimintaansa.

Kolmannessa koevariantissa osallistujan takana istui ventovieras ihminen.

Vieraan silmille oli pantu side ja korville kuulonsuojaimet – siksi, että hän muka osallistui samanaikaisesti tehtävään aistiärsykkeiden puuttumista koskevaan kokeeseen.

Kun koe oli ohi, selvitettiin, kuinka paljon aikaa osallistujat olivat käyttäneet helppoon tehtävään (oman nimen kirjoittamiseen) ja vaikeaan tehtävään (peitenimen luomiseen).

Tulokset puhuivat asiasta selvää kieltään. Koehenkilöt tekivät helpon tehtävän nopeammin, kun läsnä oli muita ihmisiä, olipa kyse sitten muista osallistujista, kokeen valvojasta tai selän takana istuneesta vieraasta, jonka silmät ja korvat oli peitetty.

Avokonttorissa jokaisella on ympärillään muita ihmisiä. Toisten läsnäolo voi huonontaa ongelmanratkaisukykyä.

© Shutterstock

Vaikeaan tehtävään käytettiin poikkeuksetta enemmän aikaa jonkun muun läsnä ollessa.

Aivot pitävät vieraita vaarallisina

Kokeen tulos selitetään näin: helppoa tehtävää tehdessään ihminen yksinkertaisesti pitkästyy, ja hän tarvitsee piristystä saavuttaakseen tarvittavan vireystilan, josta käytetään myös nimitystä optimaalinen aktivaatiotaso.

Evoluutionsa aikana ihmislaji on saanut aivot, jotka reagoivat voimakkaasti etenkin ventovieraisiin ihmisiin. Vireystilan syntymiseen on syynä se, että tuntemattomat voivat olla vaarallisia.

Ikävä kyllä asian kääntöpuoli on se, että aktivaatiotaso voi nousta paljon optimaalisen yläpuolelle, kun vaikeaa tehtävää tehtäessä ei olla yksin.

Vielä hankalampaan tilanteeseen joudutaan ystävien ja tuttujen kanssa, sillä kanssakäymisen luonne on intiimimpi. Tuttavallisuus vaatii sisäiseltä apinaltamme suuria henkisiä ponnistuksia.