Sarjamurhaajan ainesosat on selvitetty

Tarpeen tyydyttämisen tuottama lyhyt nautinto saa sarjamurhaajat tappamaan yhä uudestaan. Siitä, mikä erottaa heidät muista henkirikosten tekijöistä, tiedetään nyt enemmän. Kehittyneet algoritmit kääntävät sisäisen pakon taparikollisia vastaan ja voivat paljastaa heidät.

Getty

Itävaltalainen ”musta leski” Elfriede Blauensteiner taivutteli vanhoja miehiä laatimaan testamentin hänen hyväkseen, ennen kuin hän myrkytti heidät.

Kiinalainen Yang Xinhai murtautui syrjäisillä paikoilla sijaitseviin taloihin ja tappoi kaikki asukkaat kirveellä, vasaralla tai lapiolla.

Kanadalainen pihasuunnittelija Bruce McArthur raiskasi ja murhasi monta miestä, jotka hän oli löytänyt deittipalveluista, ja hautasi ruumiit asiakkaidensa tonteille.

Elfriede Blauensteiner, Yang Xinhai ja Bruce McArthur ovat kaikki sarjamurhaajia.

He ovat syyllistyneet henkirikoksiin eri syistä, mutta heidän käyttäytymistään yhdistää kaksi tekijää: he ovat tappaneet ainakin kolme henkilöä kuukautta pidemmän ajanjakson kuluessa, ja heidän rikollisilla teoillaan on rituaalinen luonne, joka tulee esiin jokaisessa heidän tekemässään murhassa.

Alku

Tässä vaiheessa sarjamurhaaja unelmoi alistamisesta ja tietynlaisten uhrien tappamisesta.

  • Etuotsalohkot ratkaisevat ongelmia

    Alue säätelee kehittyneitä ominaisuuksia, kuten arvostelukykyä, itsehillintää ja ongelmanratkaisua. Täällä arvioidaan ja hillitään päähänpistoja eli impulsseja.

  • Tavallinen tappaja toimii pikaistuksissaan

    Tavallisen tappajan etuotsalohkot ovat yleensä normaalia pienemmät. Hän tekee henkirikoksen usein täysin harkitsematta suutuspäissään.
    Sarjamurhaaja sen sijaan suunnittelee murhat huolellisesti. Etuotsalohkot voivat olla kehittyneet jopa normaalia paremmin. Murhat ja niiden tekotapa ovat hyvin harkittuja.

USA:n liittovaltion poliisi FBI arvioi, että jopa kymmenesosa kaikista henkirikoksista on sarjamurhaajien tekemiä ja että useimmat heistä jatkavat tappamista paljastumiseensa asti.

Eri alojen yhteistyön ansiosta verkko kuitenkin kiristyy sarjamurhaajien ympärillä. Aivotutkijat ovat löytäneet sarjamurhaajan ainekset, ja IT-ekspertit ovat kehittäneet ohjelmia, jotka kääntävät sarjamurhaajien vietinomaisen tarpeen surmata näitä vastaan ja ennustavat iskut.

Geenivirhe tekee miehistä mahdollisia sarjamurhaajia

MAOA-geeni säätelee kolmen hermoimpulssien välittymiseen ja sitä kautta ajatteluun ja toimintaan vaikuttavan viestiaineen määrää aivoissa.

Synnynnäisen mutaation takia geeni voi toimia huonosti ja nostaa tai laskea välittäjäainetasoa normaalista.

Jos taso nousee ja henkilö samanaikaisesti altistuu kaltoinkohtelulle tai väkivallalle lapsuudessaan, todennäköisyys, että hänestä tulee väkivaltarikollinen, kymmenkertaistuu yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan.

Monilla sarjamurhaajilla on virheellinen MAOA-geeni. Koska geeni sijaitsee X-kromosomissa, miehillä ei ole toista geenikopiota, joka voi kompensoida muutoksen vaikutusta. 90 prosenttia sarjamurhaajista onkin miehiä.

Normaali käytös

Välittäjäaineet serotoniini (oranssi), dopamiini (sininen) ja adrenaliini (vihreä) muuttavat käyttäytymistä.

Masennus, ahdistus ja pakko- oireet

Geenivirheen takia matala välittäjäainetaso

Impulsiivinen ja aggressiivinen käytös (potentiaalinen sarjamurhaaja)

Geenivirheen takia korkea välittäjäainetaso

Avunpyyntö on uhrille viritetty ansa

Sarjamurhaajat piilottavat usein häiriintyneen persoonallisuutensa ulkonaisesti moitteettoman julkisivun taakse.

Kun keskimäärin vain noin joka sadas ihminen on psykopaatti, sarjamurhaajista yli puolet kärsii psykopatiasta, jolle ovat ominaisia muun muassa kyvyttömyys myötäelää, syyllisyydentunteen puute ja uhrien hankkimista helpottava pinnallinen viehätysvoima.

Yksi kuuluisimmista yhdysvaltalaisista sarjamurhaajista, Ted Bundy, oli nimenomaan hurmaava mies, joka onnistui uskottelemaan naisille olevansa avun tarpeessa.

Vaikka vain noin kymmenesosalla sarjamurhaajista on varsinainen aivovamma, heidän aivonsa toimivat usein poikkeavasti, verrattiinpa niitä sitten tavallisten ihmisten tai muiden rikollisten aivoihin.

Henkirikos tehdään monesti pikaistuksissa, mutta murhaamisessa on kysymys harkitusta, tahallisesta tappamisesta. Useimmiten sarjamurhaajat toimivat rikosta tehdessään paitsi suunnitelmallisesti myös kylmäverisesti, sillä erityinen raakuus tai julmuus voi tuottaa heille nautintoa, jota he pitkittävät.

Henry Lucas varttui perhehelvetissä

Lapsena Henry Lee Lucas näki prostituoituna toimivan äitinsä harjoittavan seksiä vieraiden miesten kanssa. Äiti teki väkivaltaa sekä pojalleen että miehelleen, joka oli invalidi. Kuudennella luokalla ollessaan Lucas karkasi kotoa ja alkoi tappaa. Kun hän oli 24-vuotias, hänet todettiin syylliseksi äitinsä kuolemaan. Vapauduttuaan 10 vuoden kuluttua vankilasta Lucas jatkoi tappamista. Hän murhasi mm. vasta 15-vuotiaan tyttöystävänsä.

  • Murhauskausi: 1960–1983
  • Maa: USA
  • Murhaustapa: Puukotus ja kuristus
  • Uhrit: Tuttavia
  • Murhia: 11–40

Arvostettu neuropsykologi Adrian Raine Etelä-Kalifornian yliopistosta on selvittänyt aivokuvausten avulla, että sarjamurhaajan kylmäverisyys johtuu todennäköisesti otsalohkojen liian vilkkaasta toiminnasta. Aivojen etuosa säätelee ajattelua ja harkintaa ja valvoo impulsiivista käyttäytymistä.

Kaltoinkohtelu vammauttaa

Todistetusti useimmilla sarjamurhaajilla on ollut vaikea lapsuus. Se, että heitä on laiminlyöty lapsina, on varmasti ainakin osasyy heidän murhanhimoonsa.

Traumaattiset kokemukset jättävät jälkensä aivoihin, koska ne vaikuttavat välittäjäaineiden tuotantoon ja sitä kautta aivojen hermoyhteyksien muodostumiseen.

Lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta voi siten muuttaa aivoja ja vinouttaa persoonallisuuden kehittymistä niin, että henkilöltä puuttuu aikuisena kyky ymmärtää, mitä pidetään moraalisesti oikeana ja vääränä, ja tehdä henkilöstä pahimmassa tapauksessa sarjamurhaajan.

Murha on tarkoin suunniteltu rituaali

1 / 5

undefined

12345

Sarjamurhaaja kiduttaa uhriaan ja tappaa hänet suunnitelmallisesti saadakseen nautintoa. Ero suutuspäissä tehtyyn tappoon on selvä. Sarjamurhaajalle henkirikos on rituaali, jonka hän suorittaa aina samalla tavalla eli kaavamaisesti.

© Shutterstock

Yhdysvaltalaisen Radfordin yliopiston tutkimuksen mukaan 68 prosenttia sarjamurhaajista on altistunut ruumiilliselle tai henkiselle väkivallalle tai seksuaaliselle hyväksikäytölle lapsuudessaan.

Kipeiden kokemustensa vammauttamina he eivät pysty myöhemmällä iällä normaaliin kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa, ja vuorovaikutuksen puute saa heidät haaveilemaan alistamisesta ja kiduttamisesta.

Usein ensimmäinen askel matkalla kohti haaveen toteuttamista on eläinten rääkkääminen. Osa tutkijoista uskoo, että eläinrääkkäys on tulevalle sarjamurhaajalle tapa tehdä elämästään mielekästä. Koska toiminta on monesti seksuaalisesti värittynyttä, se saa aikaan voimakkaan tyydytyksen tunteen, mikä aiheuttaa riippuvuutta.

Murha

Tässä vaiheessa haaveen toteuttaminen tuottaa sarjamurhaajalle voimakkaan mielihyvän tunteen, mutta se ei kestä kauan.

  • Mantelitumake kontrolloi tunteita

    Seksuaalisen käyttäytymisen, vihamielisyyden ja perustunteiden säätelystä huolehtivat mantelitumakkeet. Niiden toimintaa
    vilkastuttavat vammat aiheuttavat kiivautta.

  • Tavallinen tappaja surmaa suutuspäissään

    Tavallisen tappajan mantelitumakkeet toimivat usein epänormaalisti. Henkirikoksen tehdessään henkilö on raivoissaan.

    Sarjamurhaaja sen sijaan tappaa kylmäverisesti. Mantelitumakkeet toimivat yleensä normaalisti. Sarjamurhaaja ei menetä malttiaan eikä hämmenny.

Siitä syystä, että murhan pitää muuttaa haave todellisuudeksi, sarjamurhaaja etsii siihen sukupuoleltaan, iältään ja ulkonäöltään mahdollisimman hyvin sopivan uhrin. Täydellisyyttä saatetaan tavoitella lisäksi paikan lavastuksella ja uhrin naamioinnilla.

Murhaaja signeeraa rikoksensa

Italialaisessa Ennan yliopistossa työskentelevän sosiologin Nicola Malizian mukaan ensimmäisen henkirikoksensa jälkeen murhaaja muistelee tapahtumia nauttien ja elättäen haavettaan.

Lopulta tämä ei kuitenkaan riitä enää tyydyttämään häntä, joten hän alkaa hautoa seuraavaa henkirikosta. Näin hänestä tulee sarjamurhaaja, joka luo aina vain poikkeavampia seksuaalisia fantasioita ja tappaa mielihyvän kaipuusta.

Tässä vaiheessa murhaamisesta tulee rituaalista: rikollinen toimii mahdollisimman kaavamaisesti ja signeeraa tekonsa.

Signeeraus ei näy ainoastaan uhrin, rikospaikan ja murhan tekotavan valinnassa, vaan se myös havainnollistuu rituaalissa, kuten ruumiin raiskaamisessa tai sukupuolielinten silpomisessa.

Jeffrey Dahmer pakasti uhriensa päät

Dahmer oli 18-vuotias, kun hän teki ensimmäisen henkirikoksensa: hän kuristi samanikäisen liftarin. Toisen kerran hän surmasi vasta yhdeksän vuotta myöhemmin. Sitten hän teki murhia useita kertoja vuodessa kaavamaisesti. Hän huumasi uhrinsa, kuristi hänet, harjoitti seksiä vainajan kanssa ja hävitti ruumiin hapolla lukuun ottamatta päätä, jonka hän leikkasi irti ja pakasti. Kun Dahmer pidätettiin vuonna 1991, hänen asunnostaan löytyivät 11 miehen jäännökset.

  • Murhauskausi: 1978–1991
  • Maa: USA
  • Murhaustapa: Kaulan katkaisu ja kuristus
  • Uhrit: Nuoria miehiä
  • Murhia: 16–17

Jos rikostutkijat älyävät signeerauksen, he voivat myös nähdä yhteyden eri murhatapausten välillä. Tämä taas parantaa poliisin mahdollisuuksia päästä rikollisen jäljille.

Kaavaa ei ole kuitenkaan aina helppo havaita, sillä yksinomaan Yhdysvalloissa tehdään joka vuosi noin 17 000 henkirikosta. FBI:n arvion mukaan aktiivisia sarjamurhaajia on jatkuvasti 25:stä 50:een.

Siinä tapauksessa, että rikokset tehdään useissa eri poliisipiireissä, on olemassa vaara, että niitä tutkitaan erillisinä eikä yhden ja saman rikollisen tekeminä.

Silloin selvittäminen vaikeutuu. Huoli sai yhdysvaltalaisen toimittajan Thomas Hargroven ottamaan tietokonealgoritmit avuksi. Kyse on tekoälyn hyödyntämisestä valtavan yhä avoimia rikostapauksia koskevan aineiston käsittelyssä. Dataa on kerätty yli rajojen pitkältä ajalta, joten se voi paljastaa salaan jääneitä henkirikosten välisiä yhteyksiä.

Selvitys

Tässä vaiheessa haave murhasta menettää hohtonsa, ja tylsyys ja masennus valtaavat sarjamurhaajan mielen.

  • Omatunto piilee kolmessa aivojen osassa

    Aivoalueet kulmapoimu, ylempi ohimouurre ja etuotsalohkojen keskiosat aktivoituvat, kun henkilön pitää tehdä moraalisia valintoja tai arvioida oman toiminnan seurauksia.

  • Tavallinen tappaja kärsii omantunnontuskia

    Tavallinen tappaja on yleensä normaalisti tietoinen oikeasta ja väärästä ja alkaa pian katua rikostaan.
    Sarjamurhaaja ei koe mielipahaa tekemästään – usein siksi, että aivojen avainalueet ovat vaurioituneet.

Vuonna 2010 Hargrove pani algoritminsa seulomaan FBI:n yli 16 000 henkirikoksen luetteloa, johon oli liitetty myös tiedot uhrin iästä, etnisestä taustasta ja sukupuolesta sekä henkirikoksen tekotavasta ja -paikasta.

Seulaan jäi 14 selvittämätöntä murhaa, jotka oli tehty pitkän ajan kuluessa Suur-Chicagoon kuuluvassa Garyn kaupungissa. Kaikki uhrit olivat prostituoituja, jotka oli kuristettu joko kotonaan tai asumattomissa rakennuksissa, ja useissa tapauksissa rikospaikka oli poltettu jälkien hävittämiseksi.

Hargrove otti yhteyttä poliisiviranomaisiin, mutta apu johti pidätykseen vasta neljä vuotta myöhemmin. Tällä välin oli tehty viisi henkirikosta saman kaavan mukaan. Sarjamurhaajaksi paljastunut Darren Deon Vann sai tuomion seitsemästä murhasta.

Vuonna 2015 Hargrove perusti Murder Accountability Project -järjestön, joka pitää yllä yli 700 000:ta USA:ssa tehtyä henki­rikosta koskevaa tietopankkia. Sitä voivat käyttää vapaasti myös tavalliset kansalaiset.

Vihje: uhri:
Seksielämältään normaali nuori nainen, jolla ei tiettävästi ollut vihollisia eikä yhteyksiä esim. uhkapeli- tai huumepiireihin.

Murhaajan profiili:
Naistenvihaaja. Hänellä on tarve alistaa ja hallita naisia, sillä mikään ei viittaa kostomotiiviin. Hän on todennäköisesti naimaton.

Shutterstock

Vihje: murhaustapa:
Tunkeuduttuaan asuntoon sarjamurhaaja ensin raiskasi, sitten kuristi uhrin tämän sukkahousuilla ja lopuksi vielä silpoi ruumiin.

Murhaajan profiili: Sadisti. Murhaaja nauttii uhrin kärsimyksestä ja pystyy purkamaan patoutunutta vihaansa kiduttaessaan.

Shutterstock

Vihje: varkaus:
Murhaaja oli ottanut uhrin alushousut ja jotain irtainta omaisuutta, kuten kirjotun tyynyn ja perhevalokuvan, mukaansa.

Murhaajan profiili:
Muistelija. Varastetut tavarat voivat palvella muistoesineinä, joilla sarjamurhaaja elättää haavetta.

Shutterstock

Vihje: järjestely:
Murhaaja oli käyttänyt aikaa ja vaivaa ruumiin pukemiseen ja asetteluun vuoteelle. Lisäksi hän oli pessyt veren pois..

Murhaajan profiili:
Vastuuntuntoinen. Ilmeisesti hän on tottunut huolehtimaan tehtävistä ja ottamaan vastuuta tekemisistään.

Shutterstock

Vihje: suunnittelu:
Murhaaja oli käyttänyt omaa veistä, sillä se ei kuulunut uhrille. Naisen miesystävä oli rikoksen tekoaikaan yleensä kotonaan.

Murhaajan profiili:
Älykäs. Murhaaja oli tarkkaillut naista ja tuonut oman veitsen. Suunnitelmallisuus on merkki murhaajan terävästä järjestä.

Shutterstock

Tekijän jäljille entistä nopeammin

Kaavaa voidaan käyttää myös profilointiin. Kaikkialla maailmassa poliisi tekee yhteistyötä psykologien ja psykiatrien kanssa tutkiessaan sarjamurhia.

Profiloinnissa on kyse tutkimusmenetelmästä, jossa päätellään muun muassa rikoksen tekotavasta, rikospaikasta ja uhrista, millainen rikollinen on, miten hän toimii ja mikä hänen motiivinsa on.

Tekijäprofilointi mahdollistaa sopivan epäillyn etsimisen paitsi poliisin tietojärjestelmistä myös vaikkapa tietyn alueen asukkaiden joukosta.

Kokemusten mukaan esimerkiksi tarkkaan suunnitellut murhat ovat usein vähän vanhempien ja älykkäämpien henkilöiden tekemiä ja valkoihoisen naisen murhaaja on suurella todennäköisyydellä valkoihoinen mies.

Dennis Rader ohjasi itse poliisit peräänsä

Kymmenen Wichitassa vuosina 1974–1991, yleensä kuristamalla, tehdyn murhan tutkinta ei edistynyt, vaikka niillä arveltiin olevan sama tekijä. Poliisi, joka ei ollut päässyt kymmeneen vuoteen sarjamurhaajan jäljille, alkoi saada nimettömiä kirjeitä, joissa paljastettiin tapausten yksityiskohtia. Raderin paikallislehdelle lähettämästä levykkeestä löytynyt tiedosto paljasti lopulta hänet.

  • Murhauskausi: 1974–1991
  • Maa: USA
  • Murhaustapa: Kuristus
  • Uhrit: Eri-ikäisiä naisia ja miehiä
  • Murhia: 10

Tiede on edistänyt rikostutkintaa ja tehostanut murhien selvittämistä.

Sarjamurhaajien määrä on pienentynyt viimeisten 30 vuoden aikana 85 prosenttia sen ansiosta, että useimmat murhaajat otetaan kiinni pian ensimmäisen henkirikoksen jälkeen.

40 vuotta sitten melkein joka kolmas sarjamurhaaja ehti tappaa vähintään viisi henkilöä ennen vangitsemista. Vuonna 2018 osuus oli enää 13 prosenttia.

Uhrin viimeiset muistot jättävät jälkensä aivoihin. Tämä voi tulevaisuudessa auttaa poliiseja murhien selvittämisessä.

Viimeiset muistot säilyvät aivoissa

Tulevaisuudessa rikostutkijat saattavat lukea uhrin aivoista, millaisessa tilanteessa hän kuoli.

Muistot tallentuvat aivoihin niin, että hermot muodostavat uusia yhteyksiä, ja jotta tämä voi tapahtua, tiettyjen geenien pitää aktivoitua.

Asiaa on tutkittu eläimillä. Kokeessa osalle hiiristä annettiin makupala ja osalle sähköisku juuri ennen lopettamista.

Muistialueilla aktivoituneista geeneistä pystyttiin päättelemään, kumpaan ryhmään kuollut hiiri kuului.

Lue myös:

sosiopaatti
Psykologia

Näin tunnistat sosiopaatin

1 minuuttia
Empatia top
Psykologia

Maailman empaattisimmat ihmiset

2 minuuttia
Psykologia

Psykopaatit hakeutuvat erityisesti näihin ammatteihin

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!